– Tilanne Libanonissa on erittäin vakava. Kyseessä on hetki hetkeltä paheneva humanitaarinen kriisi. Suomi ei voi jäädä jälleen kerran seuraamaan sivusta, kun Israel ajaa jopa yli miljoona ihmistä jälleen kodeistaan, Honkasalo sanoo.
YK on ilmaissut huolensa siitä, että iskut ovat kohdistuneet siviilikohteisiin. Libanonin viranomaisten mukaan iskuissa on kuollut satoja ihmisiä, mukaan lukien lapsia. Honkasalon mukaan siviilien suojelu on nyt ensiarvoisen tärkeää.
– Israel väittää kohdistavansa iskut Hizbollahin asemiin, mutta käytännössä vaarassa ovat myös siviilit sekä YK:n rauhanturvaajat. Suomi ei voi seistä yleistyvän rankaisemattomuuden kulttuurin takana. Kansainvälisen oikeuden rikkomukset on tuomittava johdonmukaisesti kaikissa tilanteissa.
Suomi ei voi seistä yleistyvän rankaisemattomuuden kulttuurin takana.
Useat maat ovat varoittaneet laajamittaisen maahyökkäyksen tuhoisista humanitaarisista seurauksista ja vedonneet tilanteen eskalaation estämiseksi. Muun muassa Iso-Britannia, Espanja ja Ruotsi ovat ilmoittaneet humanitaarisen avun myöntämisestä Libanonille.
Honkasalo vaatii Suomelta hiljaisuuden rikkomista Israelin iskujen jatkuessa.
– Suomen ja EU:n on aktiivisesti pyrittävä pysäyttämään sotatoimet ja niiden laajeneminen sekä edistettävä diplomaattisia ratkaisuja. Samalla Suomen on lisättävä humanitaarista apua Libanoniin ja tuettava siviilien suojelua, Honkasalo sanoo.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Eduskunnan puhemiehelle
Israel aloitti iskut Libanoniin Hizbollahin ammuttua raketteja Israeliin maaliskuun alussa vastauksena Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein surmaamiseen. Maanantaiaamuna Israel aloitti 16.3.2026 omien sanojensa mukaan “rajatun maaoperaation” Libanonissa ja sanoo sen kohdistuvan äärijärjestö Hizbollahin tukikohtia vastaan.
Kuitenkin Israel on iskenyt Libanonin pääkaupungin Beirutin eteläisille tiivististi asutetuille esikaupunkialueille, ja kehottanut suurta osaa Libanonin eteläosien asukkaista evakuoitumaan. Mediatietojen mukaan yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Libanonissa. Tämä on aiheuttanut maassa humanitaarisen kriisin. Maanantaina Libanonin terveysministeriö sanoi, että Israelin Libanoniin tekemissä iskuissa on kuollut lähes 900 ihmistä,mukaan lukien yli sata lasta. Libanonilaiset ovat myös hyvin suojattomia iskuja vastaan, sillä maassa ei ole ilmahälytysjärjestelmää tai laajaa pommisuojien verkostoa. Israel on myös pommittanut asuinalueita ilman ennakkovaroitusta.
Israelin ja Hizbollahin välille oli solmittu aselepo marraskuussa 2024. Israel on kuitenkin jatkanut iskuja Libanoniin aselevosta huolimatta ja vedonnut iskujen suhteen omaan turvallisuuteensa. Israel on esimerkiksi säännöllisesti iskenyt Etelä-Libanoniin myös lähelle tilanteita, joissa on ollut läsnä rauhanturvaajia.
Kanada, Ranska, Saksa, Italia ja Britannia ovat vedonneet yhteisessä lausunnossaan, että Israelin laajamittainen maahyökkäys Libanoniin on estettävä, jotta tilanteen eskaloituminen saadaan pysäytettyä. Maat myös varoittivat Israelin laajan maahyökkäyksen tuhoisista humanitaarisista seurauksista. Suomi on puolestaan ollut lähinnä hiljaa.
Tilanne Lähi-idässä on hyvin vakava. Yhdysvallat aloitti kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyssotansa Iraniin Israelin kanssa ilman, että se ilmoitti tai neuvotteli siitä liittolaistensa kanssa, haki mandaattia YK:lta tai noudatti kansainvälistä oikeutta. Nyt Israel eskaloi tilannetta lisää tekemällä laajan maahyökkäyksen Libanonissa. Suomen on kyettävä tuomitsemaan kaikki kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäykset johdonmukaisesti. Suomen ja EU:n on pysäytettävä Israelin laajamittainen maahyökkäys Libanonissa. Vaikka Israel sanoo kohdistavansa iskut Hizbollahin tukikohtia vastaan, vaarassa ovat myös siviilit ja YK:n rauhanturvaajat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko Suomi omalta osaltaan pyrkiä pysäyttämään Israelin laajenevat sotatoimet Libanonissa, joissa vaarassa ovat myös siviilit ja YK:n rauhanturvaajat, ja
Mitä Suomi aikoo tehdä Libanonin humanitaarisen kriisin helpottamiseksi?
Helsingissä 20.3.2026
Veronika Honkasalo [vas]