– Hallituspuolueiden edustajat yrittävät väittää, että he parantavat nykytilaa, mutta tosiasiallisesti he betonoivat lakiin sen, että jatkossa jopa 49,9 %:n myyminen olisi mahdollista, Honkasalo huomauttaa.
– Tässä ei nyt kokoomuksen spinnaaminen auta. Orpon hallituksen on huolehdittava siitä, että he estävät veden yksityistämisen kunnolla sen sijaan, että he mahdollistavat niin sanotun Tallinnan-mallin, joka on johtanut siihen, että ulkomaiset sijoittajat ovat päässeet rahastamaan vedellä, Honkasalo jatkaa.
”Vesihuollon pitäminen julkisessa omistuksessa on mitä suurimmissa määrin myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.”
Kansalaisaloite lähti alun perin liikkeelle vuonna 2020, kun Jyväskylän kaupunki halusi selvittää vähemmistöosuuden (n. 30-40 %) myymistä vesi- ja energiayhtiöstään. Kovan julkisen paineen vuoksi Jyväskylässä luovuttiin aikeista.
– Vesihuollon pitäminen julkisessa omistuksessa on mitä suurimmissa määrin myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Geopoliittisesti herkkänä globaalina aikana kysymys yhteiskunnan perustoimintaedellytyksiin kuuluvasta vesihuollosta on vain ajankohtaistunut, Honkasalo sanoo.
Lisäksi on olemassa riski, että veronmaksajien rahoilla päädytään kattamaan yksityisten investoijien tuottoja.
– Kuten pääministeri Orpo on itsekin todennut jo vuonna 2020: Suomen pohjavedet ovat kansallisomaisuutta ja osa strategista omistusta. Ne on yksityistämisen sijaan syytä pitää julkisessa omistuksessa, Honkasalo muistuttaa.
Orpon hallitus ei ole turvaamassa vesihuollon täyttä julkista omistusta, vaan ainoastaan enemmistöomistuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajilla on oikeus vaatia yhtiön hallitusta maksimoimaan toiminnassaan osakkeenomistajien edun. Osakeyhtiömuotoisilla vesihuoltolaitoksilla on omistuksen hajaantuessa vaarana päätyä yksityisen omistajan määräysvallan alle, jos sen omistusosuus on lain salliman maksimin lähellä.