Käytännössä kyse on siitä, että jatkossa lähes kaikkien telakoilla toimivien työntekijöiden on pidettävä näkyvää henkilötunnistetta, josta näkyy työntekijän veronumero. Tämän jälkeen työnantaja voidaan tuomita sakkoihin, jos telakalla toimii työntekijöitä ilman veronumerollista tunnistetta. Veronumeromenettelyn avulla voidaan varmistaa, että työntekijälle maksetaan asianmukaista palkkaa ja että työnantaja hoitaa omat verovelvoitteensa.
”Tulokset puhuvat voimakkaasti veronumeron käytön laajentamisen puolesta.”
Veronumeromenettely on ollut voimassa rakennusalalla vuodesta 2012 lähtien ja sen yhteiskunnallinen vaikutus on ollut huomattava. Veronumeropakon on yhdessä muutamien muiden järjestelyiden kanssa katsottu lisänneen verotuloja vuosittain noin sadalla miljoonalla eurolla ja lisänneen rakennusalan ilmoitettua vuotuista palkkasummaa noin 300 miljoonalla eurolla. Nämä tulokset puhuvat voimakkaasti veronumeron käytön laajentamisen puolesta.
Veronumeron laajentaminen telakoille on tärkeä osa talousrikollisuuden ja työvoiman hyväksikäytön vastaista kamppailua. Menettely tulisi kuitenkin kiireellisesti saada myös monille muille toimialoille. Veronumeron käytöllä voitaisiin parantaa heikossa asemassa olevien työntekijöiden asemaa ja vahvistaa julkista taloutta esimerkiksi ravintola- tai siivousaloilla. Hallitusohjelmassa todetaankin, että veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muiden riskialojen osalta.
”Laittomasti toimiville yrityksille ei pidä antaa minkäänlaista kilpailuetua.”
Viime vuosien uutiset törkeästä työntekijöiden hyväksikäytöstä esimerkiksi ravintola- ja siivousalalla antavat vahvoja perusteita veronumeron laajentamiselle nopeasti myös muille toimialoille. Veronumeromenettelyn tarkoituksena ei ole tuottaa yrittäjille lisää vaivaa tai byrokratiaa, vaan ennen kaikkea tehdä yrittämisestä reilumpaa. Laittomasti toimiville yrityksille ei pidä antaa minkäänlaista kilpailuetua.
Harmaan talouden torjunta on eräs nykyhallituksen keskeisistä painopisteistä. Hallitusohjelmaan sisältyy 20-kohtainen harmaan talouden vastainen toimenpideohjelma, jonka toimeenpanoa ja muita harmaan talouden vastaisia toimia koordinoidaan työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa harmaan talouden ohjausryhmässä.
Tehokkaalla harmaan talouden vastaisella työllä voidaan merkittävästi vahvistaa samanaikaisesti julkista taloutta, työntekijöiden oikeuksia ja reilua kilpailua eri yritysten välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo jatkossakin toimia aktiivisesti reilun työelämän ja työntekijöiden perusoikeuksien turvaamiseksi.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri