Piiloverolla tarkoitetaan välttämättömästä julkisesta palvelusta, kuten vesihuollosta, perittävää maksua, jonka tulot käytetään kunnan muihin menoihin. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksujen korotuksilla on epäoikeudenmukaista, koska maksajiksi joutuvat myös he, jotka eivät pienten tulojensa vuoksi maksa kunnallisveroa.
Piiloverotuksen ensiaskel on usein vesilaitoksen yhtiöittäminen.
– Hyvinvointivaltiossa yhteiset varat kerätään progressiivisella verotuksella, ei tasaveron kaltaisilla käyttö- tai asiakasmaksuilla. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksuja korottamalla heikentää progressiivisuutta eikä ole reilua, sanoo Semi.
Piiloverotuksen ensiaskel on usein vesilaitoksen yhtiöittäminen, jonka jälkeen kunta ohjaa esimerkiksi lainajärjestelyin tai osinkovelvoittein omistamansa yhtiön korottamaan vesimaksuja. Vesimaksujen korotusten perusteet pitäisi olla avoimesti kuntalaisten arvioitavissa, mutta yhtiöittämisen jälkeen näin ei välttämättä ole. Yhtiöiden päätöksenteko ei ole julkista samoin kuin kunnan liikelaitoksen.
Vesimaksun taso on liian korkea, jos siitä kertyy tuloja kunnan muihin menoihin käytettäväksi.
– Vesimaksujen pitää pysyä kohtuullisina. Vesimaksun taso on liian korkea, jos siitä kertyy tuloja kunnan muihin menoihin käytettäväksi. Monet joutuvat käymään jatkuvaa valikointia muiden perustarpeiden kuten ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hankkimisen välillä. Ei lisätä vettä tähän listaan, sanoo Semi.
Toimenpidealoitteessa ehdotetaan vesimaksuilla tapahtuvan piiloverotuksen lopettamista puuttumalla vesilaitosten yhtiöittämiseen sekä rajoittamalla vesimaksujen korotuksia, jos niistä saatuja tuloja käytetään muuhun kuin vesihuollon järjestämiseen.
Matti Semi
kansanedustaja