Bernin sopimuksen lisäksi suden suojelun heikentäminen vaatii EU:n luontodirektiivin muuttamista. Luonnonsuojelustatuksen muuttaminen ei ole vielä varsinaisesti toteutunut, mutta prosessi on pantu alulle. Suomalaiset ministerit ja kansanedustajat ovat tästä jo ehtineet ilakoida. Suomessa susi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi – viime keväänä Suomessa oli arviolta alle 300 sutta.
– Sudet eivät ole muodostaneet Suomessa merkittävää sosiaalista ongelmaa. Susipelon lietsominen tässä vaiheessa on täysin ylimitoitettua ja suoranainen susiviha kerrassaan käsittämätöntä. On häpeällistä, että Suomessa erittäin uhanalaisen, luontoomme itseoikeutetusti kuuluvan suurpedon metsästysmahdollisuudesta ilakoidaan tällä tavoin, Kivelä sanoo.
Suden luonnonsuojelustatuksen heikentäminen saattaa muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, jossa muidenkin suurpetojen suojelustatuksia aletaan heikentää liian heppoisin perustein.
Susia koskevan valistuksen ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tulee olla ensisijaisia keinoja, joilla susiin liittyvät ongelmat minimoidaan. Euroopan komission omassa selvityksessäkin on todettu, että susien tappaminen ei ole tehokas keino ennaltaehkäistä susien esimerkiksi kotieläimille aiheuttamia vahinkoja. EU:n luontodirektiivin puitteissa voidaan lisäksi myöntää vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeus- ja karkotuslupia, jos yksittäinen susi aiheuttaa huomattavaa haittaa.
– Susiseuduilla asuvien henkilöiden huoleen on totta kai suhtauduttava vakavuudella. Suden ja ihmisen rinnakkaiselo ei ole aina helppoa. Emme ole kuitenkaan lähelläkään tilannetta, jossa susikannat olisivat kasvamassa ylisuuriksi, vaan susien määrä Suomessa on pysynyt pitkälti samana. Kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole perustetta, Kivelä sanoo.
Kivelän mukaan suden luonnonsuojelustatuksen heikentäminen saattaa muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, jossa muidenkin suurpetojen suojelustatuksia aletaan heikentää liian heppoisin perustein.
– Emme saa unohtaa, että susi on historiallisesti ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon Euroopasta vuosisatojen vainoamisen seurauksena. Susilla, kuten muillakin Suomen suurpedoilla, on korvaamaton rooli luonnon ekosysteemeissä, Kivelä muistuttaa.