– Hallitus saattaa kuvitella välttävänsä kiusalliset vaalikeskustelut hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten palkkojen polkemisesta tuomalla lain eduskuntaan jo syksyllä, mutta se sivuuttaa kevään työmarkkinakierroksen, jota voi hallituksen toimien vuoksi ennustaa erittäin vaikeaksi. Tietenkin asetelma tulee vaikuttamaan myös vaalikeskusteluihin ja kuntavaaleista onkin tulossa palkkavaalit, Koskela sanoo.
Keväällä 2022 neuvoteltu sote- ja kunta-alan palkkaohjelma jatkuu lähtökohtaisesti vuoteen 2027 saakka, mutta työnantajapuoli eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT voi yksipuolisesti irtisanoa sen huhtikuussa, kun työrauhavelvoite päättyy. Oman sävynsä kevään neuvottelukierrokseen tuo se, että palkkaohjelman vuonna 2022 hyväksynyt KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen jää yllättäen helmikuussa eläkkeelle.
Koskela pitää käsittämättömänä pääministeri Orpon hiljattain esittämää väitettä, jonka mukaan “emme halua hillitä hoitajien tai opettajien palkankorotuksia”, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitosta on suoraan sanottu lakihankkeen tarkoituksen olevan juuri tämä.
– Ei ole mikään salaisuus, että vientivetoisella palkkamallilla halutaan estää vuoden 2022 palkkaohjelman tyyppiset parannukset julkisen sektorin työntekijöille, kuten hoitajille, varhaiskasvattajille ja opettajille. Vientimalli kannustaa työnantajapuolta irtisanomaan palkkaohjelman, sillä malli sitoo valtakunnansovittelijan kädet antamasta enää vastaavaa ratkaisua, Koskela sanoo.
– Sote-alan palkkaratkaisu oli tärkeä toimi naisvaltaisen alan palkkakehityksessä. Palkkadumppauspaketin sijaan hallitus voisi esimerkiksi muuttaa hyvinvointialueindeksiä niin, että alueilla voitaisiin huomioida tarpeellinen palkkaratkaisu paremmin. En tosin pidätä hengitystäni sen kanssa.