Tämä hallitus toteuttaa vihdoin sen muutoksen, jonka puolesta vasemmistoliitto on jo pitkään tehnyt hartiavoimin töitä: me panostamme ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin.
Kansanrintamahallituksen ohjelma on käänteentekevä, sillä se asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi laaja-alaisen hyvinvoinnin lisäämisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen. Nyt ei tehdä pienten eturyhmien politiikkaa, vaan päätöksiä jotka parantavat meidän kaikkien elämää.
Tässä lista ilmastopäätöksistä, joista on helppo olla ylpeä:
- Puolet EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksesta käytetään ilmastotoimiin. Tämän arvioidaan vähentävän Suomen vuotuisia päästöjä vähintään 6 prosenttia (3 megatonnia).
- Hallitus hyväksyi huhtikuussa periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Tämä edellyttää, että resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 ja myös materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.
- Hallitus teki toukokuussa periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tiekartan keinoilla on puolitetaan kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja nollataan ne vuoteen 2045 mennessä.
- Hallitus jatkaa syksyllä 2020 aloitettua tukea kiinteistöjen öljylämmityksen muuttamiseksi ilmastoystävällisemmäksi. Öljylämmitysremontteihin ohjataan rahaa EU:n elpymisvälineestä, ja niitä tuetaan vuoden 2022 alusta myös laajennetulla kotitalousvähennyksellä.
- Päästökuilu on supistunut merkittävästi tällä hallituskaudella.
- Hallitus päätti perustaa uusia mittavia luonnonsuojelualueita Pohjois-Karjalaan ja Uudellemaalle.
- Soita on Suomessa suojeltu ennätystahtia. Pitkään hitaasti edennyt soidensuojelu on saatu käyntiin, kun Helmi-ohjelmalla suojeltiin soita 5 578 hehtaaria vuonna 2020. Soiden ennallistamisen kokonaismäärä suojelualueilla ylsi ennätykseen. Lähes 3 300 hehtaarin kokonaisuudesta Helmi-ohjelman rahoituksella ennallistettiin 1 620 hehtaaria soita.
- Metsänomistajien tekemä metsänsuojelu on kasvussa: Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 5 500 hehtaaria metsää METSO-ohjelman kautta.
- Hallitus päätti kehysriihessä käynnistää uudelleen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Luontolahjani Suomelle -kampanjan. Kun yksityinen omistaja suojelee arvokkaan luontokohteen, suojellaan Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista vastaavankokoinen alue. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.
- Suomen antamaa kansainvälistä ilmastorahoitusta on lisätty selvästi. Vuonna 2023 rahoituksen tason arvioidaan olevan lähes 140 miljoonaa euroa vuodessa.