Johannes Yrttiahon puhe lähetekeskustelussa paikallisen sopimisen edistämisestä 11.9.2024.
Arvoisa puhemies! Meillä Turussa on iso telakka, joka työllistää tuhansia ihmisiä, puhutaan jopa 10 000 työpaikasta. Telakka ketjuttaa valtaosan töistään alihankintaketjuihin säästääkseen kustannuksia. Näissä alihankintaketjuissa epärehellisiäkin yrittäjiä riittää. Siellä käytetään ulkomaista halpatyötä ja hyödynnetään työntekijöiden aseman kulloisiakin heikkouksia. Tällä hallituksen esityksellä paikallisen sopimisen edistämisestä helpotetaan näiden yritysten toimintaa ja kilpailuasemaa telakan tai jonkin muun suuren tilaajayrityksen töistä kilpailtaessa. Tämä lienee aivan selvää. Esityksellä siis palkitaan työehtojen polkemisesta, heikennetään työntekijöiden suojelua, joka on keskeinen työlainsäädännön periaate.
Kun työministeri Satonen sanoo, että paikallista sopimista edistämällä on tarkoitus tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei se pidä paikkaansa. Nimittäin rehelliset yrittäjät ajetaan entistä ahtaammalle, kun luodaan epärehellisille parempi mahdollisuus toimia. On vielä muistettava, että se suurin hyödynsaaja on aina se paljon alihankintaa käyttävä suuryhtiö — usein teollisuudessa tai rakennusalalla. Näiden suurten yhtiöiden eduksihan tämä esitys on tehty. Tämähän on EK:n esitys, [Ben Zyskowicz: Ihan totta!] mutta kärsijänä on tietenkin yksiselitteisesti työntekijä. Tässä voikin kysyä, onko hallituksen tarkoitus nostaa tällaisella esityksellään esimerkiksi tämä mainittu tappiota tekevä turkulainen saksalaistelakka plussalle tällä tavalla palkkoja dumppaamalla. Ainakaan työntekijöiden työehtoja, oikeuksia, työhyvinvointia, osaamista ja sitoutumista – tai sitä tuottavuutta – tällä esityksellä ei paranneta eikä lisätä myöskään työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Tosiasiassa paikallinen sopiminen on ollut jo pitkään työpaikkojen luottamushenkilöille kirosana. Käytännön neuvottelutilanteissa töiden vähentymisen, loppumisen tai muun työnantajan esittämän syyn uhalla työnantajaesityksiä paikallisten joustojen käytöstä on ollut tähänkin saakka vaikea, ellei mahdoton, vastustaa. Työntekijä on kuitenkin itsestäänselvästi se työsuhteen heikompi osapuoli. Se on syytä muistaa.
Nyt tämän lakiesityksen myötä työnantajan on jatkossa entistäkin helpompi sanella työpaikalla haluamansa ratkaisut. Jatkossa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla saisi soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen joustoja ja sopia työlainsäädäntöä heikommin myös työnantajakohtaisilla sopimuksilla. Tähän saakka mahdollisuus on ollut vain valtakunnallisissa työehtosopimuksissa. Sopijapuolena paikallisesti on ollut luottamusmies. Nyt myös luottamusmiesjärjestelmä ohitetaan. Paikallinen sopimus voidaan jatkossa tehdä järjestäytymättömän luottamusvaltuutetun kanssa.
Arvoisa puhemies! Asiat eivät työelämässä läheskään aina mene lakien ja sopimusten mukaisesti. Esimerkiksi työntekijän puutteellinen kielitaito tai etenkin nuoren työntekijän kohdalla vielä vähäinen työelämätuntemus sekä ennen kaikkea työnantajan direktio-oikeus ja määräysvalta työpaikalla johtavat helposti siihen, että omia oikeuksia ei osata tai uskalleta puolustaa työntekijäpuolella – viime kädessä siis työpaikan menettämisen pelossa. Tämän esityksen perusteluissa todetaankin, ”vaikka paikallisista sopijaosapuolista ja muista menettelytavoista sovitaan työehtosopimuksissa, saatetaan näitä mahdollisuuksia silti käyttää väärin työpaikoilla. On mahdollista, että työelämässä esiintyy sellaisiakin väärinkäyttötilanteita, joissa työnantaja pyrkii vaikuttamaan henkilöstön edustajan valintaan tai henkilöstön mielipiteen muodostamiseen, mikäli työntekijöiden neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on heikko”.
Lakiesityksen perusteluissa todetaan edelleen: ”Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajenemisen myötä voi myös tulla vaikeammaksi osoittaa, milloin työehtosopimusta on tosiasiassa rikottu työpaikalla ja milloin kyse on ollut työehtosopimuksen mukaisesta paikallisesta sopimisesta.” Nämä sitaatit ovat siis hallituksen esityksestä. Eli, kuten tässä edellinenkin puhuja hyvin totesi, nämä lakiesityksen ongelmat kyllä tunnustetaan, mutta niistä ei näköjään vain välitetä. On lisäksi hyvin tiedossa ja sekin on täällä aiemmin jo sanottu, että työehtojen ja lakien viranomaisvalvonta on jo nyt Suomessa kestämättömän heikkoa ja nyt tämän lakiesityksen myötä tehtävät sen kun vain lisääntyisivät.
Puhemies! Tämä lakiesitys oikeastaan suosii nimenomaan järjestäytymättömiä yrityksiä, koska se antaa niille nyt ennen vain valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sallitun edun sopia lainsäädäntöä heikommin. Näin hallituksen esitys heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja uhkaa jopa lopettaa sen joillain aloilla varsin nopeastikin. Näin yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvat keskeiset oikeudet, kuten palkkojen yleiskorotukset, lomarahat, sairausajan palkat ja ilta- ja yölisät vaarantuisivat. Työehtosopimuksen kattavuuden heikentymisellä olisi merkittäviä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia, kuten myös tässä esityksen perusteluissa on tuotu esille.
Sitaatti: ”On olemassa riski siitä, että erityisesti naisvaltaisia palvelualoja putoaa pois yleissitovasta kentästä ja niistä tulee kokonaan järjestäytymättömiä, yksittäisiä työnantajakohtaisia työehtosopimuksia lukuun ottamatta. Tässä tapauksessa olisi olemassa riski siitä, että muutokset voivat johtaa työehtojen heikkenemiseen entisestään sellaisilla aloilla, joilla palkkataso on muutenkin keskimääräistä heikompi.”
Tämän esityksen myötä etenkin ulkomaisen työvoiman väärinkäyttö tulee lisääntymään, ja se koskee paitsi näitä naisvaltaisia matalapalkka-aloja, myös teollisuuden ja rakennusalan työpaikkoja. Jatkossa esimerkiksi ulkomainen tai kotimainen järjestäytymätön yritys voi tehdä paikallisen sopimuksen yksittäisen lähetetyn työntekijän kanssa, joka toimii luottamusvaltuutettuna. Tällöin on ilmeinen riski työehtosopimusjoustoja hyväksikäyttävälle saneluratkaisulle. Kielitaidon tai työelämätuntemuksen puutteen sekä yleisesti yksittäisestä työnantajasta riippuvaisen heikon aseman hyödyntäminen näissä niin sanotuissa sopimistilanteissa on ilmeinen riski, kun nykyinen luottamusmiesjärjestelmä tulevaisuudessa ohitetaan.
Puhemies! Vielä lyhyesti loppuun: Muistelen vuorineuvos Tauno Matomäen joskus sanoneen, että Suomessa on ahkerat työntekijät mutta laiska pääoma. Tämä hallituksen politiikka, muun muassa tämä lakiesitys, ilmiselvästi on sitä laiskan pääoman politiikkaa. Tarkoitus on vain polkea työehtoja. — Kiitos.