– Suomalaisen kriminaalipolitiikan tavoitteena on ollut rikollisuuden ja sen haittojen vähentäminen. Tässä on myös onnistuttu. Nykyhallituskin ilmoittaa tavoitteeksi rikosten ehkäisyn, mutta ajaa todellisuudessa populistisia kiristyksiä asiantuntijat ja tutkitun tiedon ohittaen. Rangaistuspopulistinen kurin ja järjestyksen teatteri tuo varmaankin ääniä, mutta tuskin lisää turvallisuutta, Lohikoski sanoo.
Heikoilla jäillä ollaan, jos rangaistusten kiristäminen on ainoa vastaus rikollisuuden torjuntaan.
Syksyllä hallitus kiristi ehdonalaiseen pääsyä. Aiempi vankeus pidentää jatkossa merkittävästi vankilassa suoritettavaa aikaa riippumatta rikoksen luonteesta tai siitä, montako vuosikymmentä aiemmasta tuomiosta on kulunut. Asiantuntijat vastustivat laajasti esitystä, joka on yhteiskunnalle kallis eikä vähennä rikollisuutta. Nyt eduskunta käsittelee huomattavia kovennuksia aserikosten rangaistuksiin. Muutokset lisäävät taas vankimäärää ja maksavat yli 23 miljoonaa vuodessa. Samaan aikaan käsitellään katujengirikollisuutta koskevaa esitystä, jonka hyvien tarkoitusperien toteutumista uhkaavat epämääräiset ja vaikeasti sovellettavat käsitteet.
– Heikoilla jäillä ollaan, jos rangaistusten kiristäminen on ainoa vastaus rikollisuuden torjuntaan. Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ehkäise rikoksia. Samaan aikaan vankivuoden hinta on 82 000 euroa ja pahimmillaan rangaistusten haitat ylittävät hyödyt. Vankimäärän kasvu heikentää vankeinhoidon laatua ja kuntouttavia palveluita – siis rikollisuuden ehkäisyä. Vankilat ovat jo nyt täynnä ja olot saavat kritiikkiä valvontaelimiltä.
Lohikoski pitää huolestuttavina myös Helsingin poliisista viime aikoina tiheään tahtiin kantautuneita uutisia. Helsingin poliisin kiitelty ja tuloksia muun muassa nuorten rikollisuuden ehkäisyssä aikaan saanut ennalta estävä toiminto lakkautettiin, ja poliisilaitoksen uuden johdon kerrotaan uudistaneen poliisin toimintaa ja painopisteitä kovalla kädellä. Poliittisen päätöksenteon kerrotaan olleen ennaltaehkäisevän työn heikennysten taustalla.
– Ennaltaehkäisevän toiminnan alasajo ja poliisien, kuten moninkertaisesti palkitun Jari Taposen irtisanoutumiset näyttävät heijastelevan arvomuutosta myös poliisin sisällä. Kun poliitikot vaativat kovempia otteita, ei maltilliselle ja oikeasti vaikuttavalle toiminnalle esimerkiksi nuorten parissa taida olla tilaa, Lohikoski sanoo.
Nuoria, jotka ovat riskissä ajautua rikosten tielle, ei hallituksen politiikalla rikoksettomaan elämään tueta.
Lohikoski huomauttaa, että samaan aikaan kun hallitus koventaa rangaistuksia, syventää sen leikkauspolitiikka jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten toimeentulo-ongelmia ja murentaa tulevaisuususkoa.
– Hallituksen puheissa ja median otsikoissa toistuu huoli nuorisorikollisuudesta ja katujengeistä, mutta niitä nuoria, jotka ovat riskissä ajautua rikosten tielle, ei hallituksen politiikalla rikoksettomaan elämään tueta. Lisäksi on muistutettava koulujen ja nuorisotyön riittävän resursoinnin tärkeydestä tässä, Lohikoski sanoo.