Tämä hallitus toteuttaa vihdoin sen muutoksen, jonka puolesta vasemmistoliitto on jo pitkään tehnyt hartiavoimin töitä: me panostamme ihmisten hyvinvointiin.
Kansanrintamahallituksen ohjelma on käänteentekevä, sillä se asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi laaja-alaisen hyvinvoinnin lisäämisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen. Nyt ei tehdä pienten eturyhmien politiikkaa, vaan päätöksiä jotka parantavat meidän kaikkien elämää.
Lue tästä mitä kaikkea olemme saaneet upeiden ministeriemme Li Anderssonin ja Jussi Saramon johdolla aikaan koulutuspolitiikan saralla! Listassa esittelemme ne uudistukset, joista olemme erityisen ylpeitä. Näiden päätösten ansiosta Suomi on piirun verran oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.
- Hallitus vei läpi historiallisen päätöksen oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen saakka. Oppivelvollisuusiän nosto on eräs merkittävimmistä yhteiskunnallisista uudistuksista viime vuosina. Uudistuksen avulla tuetaan yhteiskunnallista tasa-arvoa huolehtimalla kaikkien nuorten riittävästä osaamistasosta. Uudistus on tärkeä myös Suomen työmarkkinoiden, talouden ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta.
- Hallitus on antanut esityksen jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen perustamisesta. Palvelukeskus parantaa huomattavasti jatkuvan oppimisen palveluiden tarjontaa Suomessa. Keskus ennakoi elinkeinorakenteen sekä työmarkkinoiden muutoksia ja tarjoaa koulutuksia, joilla vahvistetaan työikäisen väestön osaamista.
- Hallitus tukee koronavirusepidemiasta seuranneiden oppimisvajeiden paikkaamista. Hallitus myönsi vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa 17,5 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen, jotta opintojen keskeyttämistä voidaan estää ja opiskelijoiden hyvinvointia tukea. Hallitus on myös sitoutunut jatkamaan koronasta seuranneiden oppimisvajeiden paikkaamista.
- Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen tukea halutaan vahvistaa. Lapselle annettavasta tuesta ehdotetaan säädettäväksi nykyistä täsmällisemmin ja siten pyrittään edistämään tuen saaminen oikea-aikaisesti ja lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Oikea-aikaisella tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, ja siten ehkäistä lasten syrjäytymistä.
- Kiusaamisen vastaisen toimenpideohejlma on edennyt lainsäädäntövaiheeseen. Lakimuutoksen avulla vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten keinovalikoimaa esimerkiksi kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi.
- Hallitus on antanut eduskunnalle ensimmäisen koulutuspoliittisen selonteon 15 vuoteen. Selonteossa kantavana teemana on koulutuksen laadun ja tasa-arvon parantaminen ja reagoiminen voimakkaaseen väestökehitykseen niin alueellisesti kuin syntyvyyden osalta.
- Opetusministeri jakoi 67,8 miljoonaa euroa tasa-arvorahoitusta varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen osana Oikeus Oppia -ohjelmaa. Alkuvuodesta 2021 myönnetty rahoitus vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohdentamalla tukea erityisesti niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla perheiden tilanne ja muut sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.
- Opetusministeri jakoi 6,8 miljoonaa euroa sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin vuosille 2021–2023. Sitouttava kouluyhteisötyö on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi, jonka avulla lasten ja nuorten pitkittyneitä poissaoloja sekä syrjäytymistä voidaan ehkäistä ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vakaviksi.
- Hallitusohjelman mukaisesti tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin.