Vasemmistoliiton kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaatii hallitusta jatkamaan palkka-avoimuutta koskevan lainsäädännön valmistelua. Pekonen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta.
Pekonen nosti esiin puheessaan, kuinka hallitus on sitoutunut tasa-arvon edistämiseen monilla sektoreilla ja saanut valmiiksi useita tasa-arvoa parantavia uudistuksia, kuten perhevapaauudistuksen, oppivelvollisuuden laajentamisen ja seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisen. Translaki tullaan vielä saamaan maaliin tällä kaudella.
Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka. Tämä ei edelleenkään vuonna 2022 toteudu. Se ei voi myöskään toteutua, ellei meillä ole tietoa palkoista.
Sen sijaan työelämän tasa-arvon parantamista koskevien esitysten vesittyminen kummastuttaa Aino-Kaisa Pekosta.
Elokuussa tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist ilmoitti, että palkka-avoimuuden lisäämiseen tähtäävien lakimuutosten valmistelu on keskeytetty.
– Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka. Tämä ei edelleenkään vuonna 2022 toteudu. Se ei voi myöskään toteutua, ellei meillä ole tietoa palkoista, Pekonen sanoi.
– Hallituksen keskeisintä palkkatasa-arvoa edistävää hanketta, eli palkka-avoimuuden lisäämisen valmistelua, tulisi jatkaa. Haluan painottaa sitä, että oikeudenmukainen palkkaus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.
Ilman julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ei ole olemassa yksityisen sektorin tuottavuutta tai verotuloja.
Pekonen oli tyytyväinen tasa-arvopoliittisen selonteon linjaukseen, jossa työvoimaa ja ihmiselämää ylläpitävä ja uusintava toiminta, kuten hoiva, tulisi nähdä osana talouden ja siten talouspolitiikan ydintä.
– Ilman julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ei ole olemassa yksityisen sektorin tuottavuutta tai verotuloja. Ei tule uutta Nokiaa, Supercelliä tai mitään muutakaan ihmettä ilman julkisen sektorin ihmeidentekijöitä, hoitajia, kasvattajia ja niin edelleen. Naisvaltainen julkinen sektori on totta tosiaan talouspolitiikan kovaa ydintä, Pekonen sanoi.
Aino-Kaisa Pekosen 14.9.2022 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on vasemmistolaisen politiikan ydintä.
Siksi olen iloinen, että käsissämme on nyt tasa-arvopoliittinen selonteko, jolla tasa-arvopolitiikkaa katsotaan pidemmälle. Tämä selonteko kertoo, että sukupuolten tasa-arvo on tälle hallitukselle tärkeää.
Hallitus on määrätietoisesti vienyt useita tasa-arvoa edistäviä hankkeita eteenpäin siitä huolimatta, että kriisit ovat seuranneet toinen toistaan.
Perhevapaauudistus on saatu voimaan ja ensimmäiset vauvat, jotka uudistuksesta pääsevät nauttimaan, ovat juuri syntyneet. Yksi uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on tasa-arvoisemman vanhemmuuden edistäminen.
Olen iloinen myös siitä, että perheiden monimuotoisuus on nyt lainsäädännössä paremmin huomioitu.
Vasemmiston pitkään ajama oppivelvollisuuden laajentaminen astui voimaan vuonna 2021. Tämän uudistuksen on arvioitu lisäävän sukupuolten tasa-arvoa, sillä toistaiseksi pelkän perusasteen varassa on enemmän miehiä kuin naisia.
Sukupuolitietoinen kasvatus on tärkeää varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta jokainen lapsi saa kasvaa täyteen mittaansa ilman sukupuolistereotypioiden kahleita.
Myös seksuaalirikoslainsäädäntöä koskeva uudistus vietiin maaliin, ja se vahvistaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.
Tämä hallitus tulee lisäksi tuomaan eduskuntaan merkittävän ihmisoikeuskysymyksen, eli translain uudistamisen.
Nämä kauaskantoiset uudistukset kertovat hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen useilla eri sektoreilla. Ehkä juuri siksi työelämän tasa-arvon parantamista koskevien esitysten vesittyminen herättää kummastusta.
Arvoisa puhemies,
Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka. Tämä ei edelleenkään vuonna 2022 toteudu. Se ei voi myöskään toteutua, ellei meillä ole tietoa palkoista.
Vasemmistoliiton mielestä hallituksen keskeisintä palkkatasa-arvoa edistävää hanketta, eli palkka-avoimuuden lisäämisen valmistelua, tulisi jatkaa. Haluan painottaa sitä, että oikeudenmukainen palkkaus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.
Meille vasemmistossa on tärkeää, että myös paikallisen sopimisen sukupuolivaikutukset selvitetään ja palkkatasa-arvoa uhkaaviin kehityskulkuihin puututaan.
Tasa-arvopoliittisessa selonteossa nostetaan ansiokkaasti esiin myös varallisuuden kasautuminen miehille muun muassa pääomatuloina. Verotus ja tulonsiirrot ovatkin tasa-arvopolitiikan tärkeitä välineitä.
Aivan kohta tässä salissa käsitellään valtion budjettia ja tässä kohtaa meidän onkin keskusteltava sen vaikutuksista eri sukupuolten elämään.
Arvoisa puhemies,
Tasa-arvopoliittisessa selonteossa todetaan osuvasti, että työvoimaa ja ihmiselämää ylläpitävä ja uusintava toiminta, kuten hoiva, tulisi nähdä osana talouden ja siten talouspolitiikan ydintä.
Ilman julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ei ole olemassa yksityisen sektorin tuottavuutta tai verotuloja. Ei tule uutta Nokiaa, Supercelliä tai mitään muutakaan ihmettä ilman julkisen sektorin ihmeidentekijöitä, hoitajia, kasvattajia ja niin edelleen. Naisvaltainen julkinen sektori on totta tosiaan talouspolitiikan kovaa ydintä.
Jos puhutaan hoivasta, se on ylipäätään hyvin sukupuolittunut kysymys ja kasaantuu edelleen naisille. Esimerkiksi valtaosa omaishoitajista on naisia.
Toisaalta se, miten hyvin perheen ja työn pystyy sovittamaan yhteen, liittyy sukupuolen lisäksi myös työmarkkina-asemaan ja luokkaan. Keskiluokkaiseen asiantuntija-ammattiin, on monesti helpompi yhdistää omaishoitajana toimiminen tai pienen lapsen vanhemmuus kuin raskaaseen vuorotyöhön.
Tasa-arvon edistämisen kannalta on tärkeä ymmärtää sekin, että myös yksityisen sektorin naisvaltaiset alat, eli matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet erityisen paljon koronasta. Näillä aloilla on paljon työssäkäyvien köyhyyttä pienen palkan ja riittämättömien työtuntien vuoksi.
Arvoisa puhemies,
Vasemmistolaiselle feminismille olennainen näkökulma on, miten sukupuoli vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden, kuten iän tai tulotason kanssa.
Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa ravistuttaa esimerkiksi fakta siitä, että köyhän miehen elinajanodote on yli 10 vuotta lyhyempi kuin rikkaan tai että köyhistä eläkeläisistä valtaosa on naisia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvoinnissa on muihin lapsiin nähden huolta aiheuttavia asioita, joihin meidän on puututtava nyt.
Meillä on siis vielä paljon tehtävää ja tämä selonteko antaa hyvät eväät mennä eteenpäin tasa-arvon saralla. Kiitos.