Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa ja muiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja.
Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa.
– Tämä on törkeyden huippu. Syöpäsairaan tai muuta vakavaa sairautta sairastavan ihmisen hoito ei saa riippua siitä, riittävätkö rahat yksityiseen sairaanhoitoon. Jos sama lääke on korvattava yksityisellä mutta ei julkisella puolella, hallituksen on kerrottava, miten potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, Pekonen sanoo.
Pekonen muistuttaa, että perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hänen mukaansa muutos herättää vakavia kysymyksiä molempien toteutumisesta.
– Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin. Kyllä ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, kun vastuu sysätään alueille mutta rahat jätetään antamatta. Ne joutuvat priorisoimaan hoitoja pyövelin roolissa, Pekonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Pekonen kysyy hallitukselta, miten se varmistaa, ettei Kelan päätös johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja. Lisäksi Pekonen kysyy, miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa. Pekonen kysyy myös, aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti.
***
Kirjallinen kysymys
syöpä- ja muiden kalliiden lääkkeiden Kela-korvattavuudesta ja potilaiden yhdenvertaisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kela on ilmoittanut, ettei se 1.7.2026 alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille lääkehoidoille, jos lääkehoito annetaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämän sairaanhoidon yhteydessä. Muutos koskee muun muassa syöpähoidoissa käytettäviä lääkkeitä sekä muita vaikeiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.
Kelan päätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjausasiakirja, jonka mukaan julkisen terveydenhuollon avovastaanotolla annettavat lääkkeet kuuluvat hoitavan toimintayksikön kustannusvastuulle silloin, kun lääkkeen antaa lääkäri, hammaslääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin tai hammaslääkärin valvonnassa.
Käytännössä muutos siirtää merkittäviä lääkekustannuksia Kelalta hyvinvointialueille. Julkisuudessa on arvioitu, että kustannusvaikutus hyvinvointialueille voi olla noin 100 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei ole kuitenkaan esitetty vastaavaa lisäystä.
Erityisen ongelmallista on, jos sama lääke voi edelleen olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa annosteltuna, mutta ei julkisessa terveydenhuollossa annettuna. Tällöin potilaan asemaan voi vaikuttaa se, onko hänellä varaa hakeutua yksityiseen hoitoon. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa varakkaammat potilaat saavat käyttöönsä uudempia ja vaikuttavampia lääkkeitä, kun taas julkisen terveydenhuollon potilaat voivat joutua tyytymään vanhempiin tai heikommin vaikuttaviin hoitoihin.
Perustuslain 6 § turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden lain edessä, ja perustuslain 19 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulun yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen arvioi HS:ssä, että muutoksen myötä potilaat voivat joutua niin eriarvoiseen asemaan, että hallinnon oikeusperiaatteet vaarantuvat. Myös HUS:n arviointiylilääkäri Sami Pakarinen arvioi, että ne, joilla on varaa käyttää yksityisiä syöpäsairaaloita, voivat päätyä parempaan asemaan kuin julkisen terveydenhuollon potilaat.
Lisäksi on epäselvää, millä toimivallalla Kela tosiasiassa tekee ratkaisua, joka voi johtaa hoitojen priorisointiin hyvinvointialueilla. Kalliiden lääkkeiden saatavuutta ei pidä ratkaista hallinnollisella kustannusvastuun siirrolla, jonka seurauksena hyvinvointialueet voivat joutua käytännössä päättämään, kenelle hoitoa riittää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa, ettei Kelan päätös lopettaa uusien korvausoikeuksien myöntäminen tietyille julkisessa terveydenhuollossa annosteltaville lääkkeille johda siihen, että osa potilaista jää ilman uusimpia ja kehittyneimpiä syöpä- ja muita lääkehoitoja,
katsooko hallitus, että näin merkittäviä lääkehoitojen saatavuuteen vaikuttavia ratkaisuja voidaan tehdä Kelan hallinnollisella päätöksellä,
aikooko hallitus kompensoida hyvinvointialueille Kelalta siirtyvät lääkekustannukset täysimääräisesti ja
miten hallitus aikoo turvata potilaiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa sama lääke voi olla Kela-korvattava yksityisessä terveydenhuollossa mutta ei julkisessa terveydenhuollossa?
Helsingissä 10.7.2026
Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliitto