Ai­no-Kai­sa Pe­ko­nen: Työ­elä­män hei­ken­nyk­set pe­laa­vat pal­lon py­sy­väs­ti työ­nan­ta­jan, pää­oman ja käs­ky­val­lan pää­tyyn

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen piti tänään eduskunnan täysistunnossa puheen, jossa hän arvosteli hallitusohjelman työntekijöitä kyykyttäviä työelämäkirjauksia, jotka samalla muuttavat sopimiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita.

Pekonen toi puheessaan esille, miten esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen tuo vahvemman käskyvallan osaksi suomalaista työelämää.

– Miksi paikallisen sopimisen lisääminen on oikeiston kestohaave, vaikka se on jo nyt mahdollista ihan jokaisella työpaikalla? Tietenkin siksi, että tällä hetkellä voidaan sopia vain paremmista työsuhteen ehdoista, kuin mitä laki ja alan työehtosopimus edellyttävät. Sehän ei tietenkään oikeistolle sovi. Siksi hallitus on astumassa työelämän heikennysten tielle, sanoi Pekonen.

Hoitoalalla aiemmin työskennellyt Pekonen kritisoi myös hallitusohjelman kirjausta tehdä ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkaton, joka osuu erityisesti matalasti palkattuihin työntekijöihin vaarantaen hoitoalalla myös potilasturvallisuuden.

Miksi paikallisen sopimisen lisääminen on oikeiston kestohaave, vaikka se on jo nyt mahdollista ihan jokaisella työpaikalla?

– Olemme vasta oppineet, ettei työpaikalle mennä sairaana tartuttamaan työkavereita. Nyt flunssalla tai vatsataudilla ei olisikaan mitään merkitystä. Erityisesti matalapalkkaisilla ja usein samalla myös naisvaltaisilla aloilla yhdenkin päivän palkka on aivan liikaa menetettäväksi, muistutti Pekonen puheeseen.

Lisäksi Pekonen huomautti, että kun vuodeosastolla yhden hoitajan vatsatauti tarttuu koko työyhteisöön tai huonokuntoisiin vanhuksiin, niin hyytyy myös työnantajan hymy.

Puheessaan Pekonen toi myös esiin ihmetyksensä, miten aiemmin työntekijän puolella ollut perussuomalaiset hyväksynyt hallitusohjelmassa esitetyt työelämän heikennykset. Uudistusten perimmäinen tavoite on pelata pallo pysyvästi työnantajan, pääoman ja käskyvallan päätyyn.


Alla puhe kokonaisuudessaan:

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman muste on ehtinyt kuivua nyt muutaman päivän, seitsemän viikon odotuksen päätteeksi. Pitkästä ja perusteellisesta ohjelmasta näkyy hyvin uuden hallituksen arvot ja tavoitteet alkavalle hallituskaudelle.

Heikoimmista pidetään huolta ja jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Hyvä työelämä – se on hallituksen tavoite. Kansalaisille taataan sekä ostovoima että kohtuulliset arjen kustannukset.

Näin hallitusohjelmassa todetaan.

Kauniisti ajateltu ja kirjoitettu, mutta ohjelman riveiltä ja viimeistään liitteiden leikkauslistoilta paljastuu todellisuus. Vahva ja välittävä Suomi tarkoittaakin leikkauksia ja kurjistamista. Luvassa on arvoiltaan kylmää politiikkaa, jossa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset joutuvat hallituksen hampaisiin. Eikä edes vain heikoimmassa asemassa olevat, vaan ihan tavalliset suomalaiset ihmiset ja palkansaajat.

Tämä näkyy jo hallitusohjelman työelämäkirjauksissa.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää, että jatkossa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton.

 

Aivan absurdia.

Ihan kuin pandemia ei olisi opettanut oikeistolle mitään taudeista ja niiden tarttumisesta. Olemme vasta oppineet, ettei työpaikalle mennä sairaana tartuttamaan työkavereita. Nyt flunssalla tai vatsataudilla ei olisikaan mitään merkitystä.

Erityisesti matalapalkkaisilla ja usein samalla myös naisvaltaisilla aloilla yhdenkin päivän palkka on aivan liikaa menetettäväksi. Nämä ovat myös aloja, joissa etätyön ylellisyyttä ei tunneta.

Ehkä työnantajaa ei kiinnosta, jos yksi vuodeosaston hoitaja tulee hieman vatsatautisena työpaikalle. Mutta kun vatsatauti tarttuu koko työyhteisöön tai vaikkapa huonokuntoisiin vanhuksiin vuodeosastolla, niin saattaa työnantajankin hymy hyytyä.

Jotenkin tästä kirjauksesta välittyy viesti, että hallitus ajattelee suomalaista työväestöä laiskana ja työtä vieroksuvana. Perusteluina voidaan veistellä rokulipäivistä ja niiden kitkemisestä. Siihen olisi kyllä helpompiakin keinoja. Ja toisaalta jos kyseessä on rokulipäivä, niin on sama olla palkattoman päivän jälkeen toinenkin päivä pois työstä.

 

Otetaan vielä toinen esimerkki työelämän heikennyksistä: työssäoloehto.

Siihen on tulossa monia muutoksia. Jatkossa palkkatuki ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Lisäksi suuri joukko työttömiä tulee putoamaan pelkän perusturvan varaan, kun työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen. Mitä te, arvon ministeri Satonen, sanotte vasta valmistuneelle opettajalle, joka tippuu kesällä pitkän kouluvuoden päätteeksi työmarkkinatuelle?

 

Hallituksen suuressa suunnitelmassa nämä ovat kuitenkin vasta lämmittelyä.

Hallituksen tavoitteena on laittaa suomalaisen työelämän peruspilarit uuteen järjestykseen. Suomalainen sopiminen muuttuu vahvemman käskyvallaksi, jossa työntekijän asemaa heikennetään paikallisen sopimisen nimissä.

Miksi paikallisen sopimisen lisääminen on oikeiston kestohaave, vaikka se on jo nyt mahdollista ihan jokaisella työpaikalla?

Tietenkin siksi, että tällä hetkellä voidaan sopia vain _paremmista_ työsuhteen ehdoista, kuin mitä laki ja alan työehtosopimus edellyttävät. Sehän ei tietenkään oikeistolle sovi. Siksi hallitus on astumassa työelämän heikennysten tielle, jossa työntekijä neuvottelee työehdoistaan yksin työnantajan kanssa. Kokemukseni mukaan työntekijä on lopulta aina alisteisessa asemassa pomoon nähden. Näin se ikävä kyllä on.

Siksi korulauseet sopimisen vapaudesta ja ahkeruuden palkitsemisesta ovat silkkaa fantasiaa. ”Ota tai jätä” – se on hallituksen esitys suomalaisen työelämän tulevaisuudesta.

Jos paikallisessa sopimisessa ei onnistuta työnantajan toivomalla tavalla, voi työntekijän irtisanoa. Jatkossa tähän riittää, lainausmerkeissä, asiallinen syy. Nykyisistä selkeistä prosesseista ja ehtojen täyttymisestä siirrytään mielivaltaan, jossa hankalaksi leimattu tai pärstäkertoimeltaan väärä työntekijä saa lähteä

Tämäkö on sitä luottamusta ja osallisuutta, jota tarvitsemme lisää suomalaiseen yhteiskuntaan?

 

Arvoisa puhemies,

Jos kaikki hallitusohjelmassa kaavaillut heikennykset saatetaan voimaan, niin suomalaisen työntekijän asema lienee monessa suhteessa Pohjoismaiden heikoin.

Perussuomalaiset: todella ihmettelen, koska kuvittelin teidän olevan lopulta työntekijän puolella.   Näiden uudistusten perimmäinen syy ei ole pakko tehdä säästötoimia – perimmäinen syy on pelata pallo pysyvästi työnantajan, pääoman ja käskyvallan päätyyn. Nyt olette vielä voimantunnossa, mutta silti kysyn: eikö teitä hävetä?

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman mukaan suomalaiset voivat luottaa siihen, että asiat tulevat menemään hyvin. Edellä todetun valossa uskallan epäillä tämän tavoitteen toteutumista. Kiitos.