Alue­val­tuus­to­ryh­mien pu­heen­joh­ta­jat: Asia­kas­mak­su­jen ko­ro­tuk­set ovat suo­ra hyök­käys toi­meen­tu­loa ja ter­veyt­tä vas­taan

Orpo-Purran hallitus on esittänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin korotuksia ja erikoissairaanhoitoon kokonaan uusia maksuja 1.3.2027 alkaen. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmät pitävät esitettyjä korotuksia ja uusia maksuja kohtuuttomina tilanteessa, jossa arjen kustannusten nousu ja jo tehdyt leikkaukset tulonsiirtoihin ovat muutenkin kurjistaneet pieni- ja keskituloisten asemaa. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmät vastustavat korotuksia ja toteavat, että niitä ei tule toteuttaa.

Koko hallituskausi on ollut jatkuvaa maksujen korotusta – sairaana olo on jo ylellisyystuote

Orpo-Purran hallituksen sote-asiakasmaksujen korotukset ovat olleet historiallisen rajuja. Marinin hallitus alensi soten asiakasmaksuja ja laajensi niiden maksuttomuutta vuonna 2021. Orpo-Purran hallitus puolestaan ryhtynyt ennennäkemättömään maksujen korotuskierteeseen.

Vuoden 2024 alussa tehtiin 10 prosentin korotus kaikkiin enimmäismaksuihin. Vuoden 2025 alussa maksuja nostettiin perusterveydenhuollossa 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa peräti 45 prosenttia. Vuonna 2026 maksuja nostettiin edelleen 6,9 prosenttia.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on muutamassa vuodessa suorastaan räjähtänyt 41,80 eurosta ja on nyt nousemassa jo 80,50 euroon. Terveyskeskusmaksu on pompannut vuoden 2023 noin 21 eurosta vuoden 2026 jo 30,20 euroon, ja hallituksen uusimmalla esityksellä se nostetaan jo 37,20 euroon.

Hallitus esittää uusiakin maksuja erikoissairaanhoitoon: yli 60 euron tutkimusmaksua ja yli 260 euron toimenpidemaksut lisäävät merkittävästi epätasa-arvoa ja voivat olla yksilölle kestämätön taakka. Myös hammaslääkärimaksut nousevat, esimerkiksi tavallisen käynnin perusmaksu on nousemassa vuoden 2023 tasosta (13,30 €) vuoteen 2027 mennessä jo 21,01 euroon.

Terveydenhuollon maksut voivat estää hoitoonpääsyn

Maksujen korotukset nostavat kynnystä hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Selvitykset ovat osoittaneet, että ihmiset välttelevät jo nyt terveydenhuoltoon hakeutumista asiakasmaksujen pelossa ja ulosottoon päätyvien asiakasmaksujen määrä kasvaa.

Kun perusterveydenhuoltoon ei ole varaa mennä ajoissa, sairaudet pitkittyvät ja vaikeutuvat. Tämä ei säästä euroakaan, vaan siirtää painetta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon ja päivystyksiin.

Sosiaalisen asumisen kiristykset murentavat arvokkaan vanhuuden

Yhtä häikäilemättömiä ovat sosiaalihuollon asumispalvelujen ja kotihoidon maksuprosenttien kiristykset. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon maksujen nostaminen jopa 87,5 prosenttiin tuloista vie ikääntyneiltä ja vammaisilta viimeisetkin rippeet heidän itsemääräämisoikeudestaan ja taloudellisesta itsenäisyydestään.

Kun maksujen tulorajoja tiukennetaan ja kotihoidon hintoja nostetaan, ajetaan vanhukset tilanteeseen, jossa he joutuvat tinkimään joko ruoasta, lääkkeistä tai välttämättömästä jokapäiväisestä avusta.

Vasemmiston vaihtoehto: Oikeudenmukainen rahoitus ja maksuttomat palvelut

Julkisen talouden kestävyyttä tai hyvinvointialueiden talouskriisiä ei ratkaista sairaita kurittamalla. Julkinen talous ja hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää valtiolta riittävää perusrahoitusta, joka kerätään oikeudenmukaisella veropolitiikalla.

Vasemmistoliiton pitkän aikavälin tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen täydellinen poistaminen. Terveys ja hyvinvointi on jokaisen perusoikeus, ei markkinahyödyke.

Vasemmistoliitto vastustaa joukolla kaikilla hyvinvointialueilla maksukorotuksia vuodelle 2027.

 

VASEMMISTOLIITON ALUEVALTUUSTORYHMIEN PUHEENJOHTAJAT

Etelä-Karjalan hyvinvointialue (EKHVA): Katja Marova
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (HYVAEP): Antti Knuuttila
Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa): Lotta Tuominen
Helsingin kaupunki: Mia Haglund
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: Mikko Nieminen
Kainuun hyvinvointialue: Mari Kela
Kanta-Hämeen hyvinvointialue (Oma Häme): Aapo Reima
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (Soite): Pia Leinonen
Keski-Suomen hyvinvointialue (Hyvaks): Matleena Käppi
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote): Johanna Jokinen
Kymenlaakson hyvinvointialue (Kymenhva): Joona Mielonen
Lapin hyvinvointialue (Lapha): Jonna Parviainen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN): Elina Rodriguez
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha): Milka Hanhela
Pohjanmaan hyvinvointialue: Harri Moisio
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote): Jussi Hermaja
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde): Teijo Liedes
Pohjois-Savon hyvinvointialue: Juha Pitkänen
Päijät-Hämeen hyvinvointialue (Päijät-Sote): Harri Pikkarainen
Satakunnan hyvinvointialue (Sata): Jari Myllykoski
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (Vakehyva): Juhani Lohikoski
Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha): Otto Bruun