– Kohtuuttomat asumistukileikkaukset vievät satoja euroja kuukaudessa monien ihmisten ja perheiden ennestään niukasta toimeentulosta. Yli kolmasosa asumistukea saavista työntekijöistä tulee menettämään tuen kokonaan. Asiantuntijat arvioivat tämän sekä lisäävän rajusti köyhyyttä että pahentavan työvoimapulaa etenkin kasvukeskuksissa, Andersson sanoo.
Hallituksen esityksessä leikkauksien työllisyysvaikutukset on arvioitu vähäisiksi, ja niiden arvioidaan myös heikentävän työn teon kannusteita tietyissä tapauksissa. Erityisesti 300 euron työtulovähennyksen eli suojaosan poisto iskee työssä käyviin asumistuen saajiin, ja kokonaisuudessaan leikkaukset pudottavat jopa 15 000 uutta henkilöä toimeentulotuen varaan. Esityksen perusteluissa leikkauksien ei myöskään arvioida vaikuttavan yleiseen vuokratasoon.
– Oikeistohallituksen tuhoisat asumistukileikkaukset edustavat totuuden jälkeistä politiikka. Erityisesti kokoomuslaiset, mukaan lukien ministerit Orpo ja Grahn-Laasonen, ovat toistelleet disinformaatiota, jonka mukaan asumistuki valuu vuokriin ja väittäneet leikkauksien purkavan kannustinloukkuja. Sekä tutkimustieto että hallituksen oma esitys ovat ristiriidassa näiden väitteiden kanssa, Andersson sanoo.
Andersson kritisoi myös tapaa, jolla hallituspuolueiden edustajat ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pyrkineet siivoamaan kaiken hallituksen kannalta kiusallisen asiantuntijatiedon pois valiokunnan mietinnöstä, ja toisaalta sisällyttämään sinne omia tutkimustiedon kanssa ristiriidassa olevia näkemyksiään.
– Hallituspuolueet tekivät valiokuntatyöstä farssin. He ovat pyrkineet kirjoittamaan uusiksi valiokunnan virkahenkilöiden tuottamat tekstit, ja poistamaan sieltä vaikutusarvioita esimerkiksi siitä kuinka paljon lapsiperheköyhyys tulee lisääntymään. Jopa asumistuen enimmäismuutoksien määrää kuvaava kappale päädyttiin poistamaan ja lisäksi kuvitteellisia työllisyysvaikutuksia yritettiin sisällyttää mietintöön, Andersson sanoo.
– Hallitus toistelee työn olevan parasta sosiaaliturvaa, mutta tämä esitys ei työllistä ketään, ja sen sijaan kymmenien tuhansien pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentulo heikkenee merkittävästi. Kun hallitus samalla hyökkää ay-liikettä vastaan ja pyrkii heikentämään työntekijöiden neuvotteluvoimaa, tuloksena on ennennäkemätön palkkaköyhyyden kasvu Suomessa.