– Purran ajama ruoan himoverottaminen köyhdyttäisi eniten pienituloisia, joiden tuloista huomattava osa menee ruokaan ja elintarvikkeisiin. Elinkustannuksien noususta kaikkein eniten kärsineet ihmiset ja perheet laitettaisiin nyt maksamaan hallituksen holtittomasta, rikkaita ja suuryrityksiä suosivasta talouspolitiikasta, Andersson sanoo.
Andersson muistuttaa, että arvonlisävero on kaikkein regressiivisin vero, mikä tarkoittaa sitä, että pienituloiset maksavat sitä suhteellisesti enemmän kuin hyvätuloiset.
– Perussuomalaisten vaalipuheet siitä, kuinka suomalaisten elinkustannukset on saatava kuriin, on lopullisesti heitetty roskakoriin. Kurjistamispolitiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisesta, jota hallitus edelleen kiihdyttää, vaan tulonjaosta rikkaiden hyväksi. Työnantajamaksuja alennetaan jopa 700 miljoonalla ja ministereiden verotus kevenee 2000 eurolla vuodessa samalla kun ruokalaskuja kasvatetaan, Andersson sanoo.
Andersson katsoo valtiontalouden väitetyn lisäsopeutustarpeen johtuvan pitkälti Orpon hallituksen omista talouspoliittisista valinnoista. Samalla kun kokonaisveroaste kevenee hallituskauden aikana merkittävästi, valtion velkaantuminen kiihtyy.
– Hallitus antaa kokonaisveroasteen laskea vaalikauden aikana jopa 9–10 miljardin edestä. Siis moninkertaisesti enemmän kuin kaikki hallituksen pienituloisia kurittavat sopeutusoimet yhteensä. Sen sijaan, että Purra lähtisi korjaamaan esimerkiksi osinkoverotuksen porsaanreikiä, ovat tavalliset työssäkäyvät ja pienituloiset jälleen tulilinjalla, Andersson sanoo.