– Tiedämme, että lähivuosikymmeninä Suomen keskilämpötila nousee, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vesitalous muuttuu. Silti näihin varautuminen on lähes flegmaattista, vaikka huomattavasti epätodennäköisempiin sotilaallisiin uhkiin varaudutaan aktiivisesti, Kontula sanoo.
Kontulan mukaan tulevaisuusselonteon pitäisi erottaa todennäköinen mahdollisesta, tunnistaa mihin asioihin politiikalla voi vaikuttaa ja mihin ei, sekä perustua ymmärrykseen syy-seuraussuhteista. Nyt nämä peruskysymykset jäävät hänen mukaansa vaille vastausta.
”Tiedämme, että lähivuosikymmeninä Suomen keskilämpötila nousee, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vesitalous muuttuu. Silti näihin varautuminen on lähes flegmaattista.”
– Jos nämä kolme asiaa puuttuvat, tulevaisuusselonteko jää kokoelmaksi itsestäänselviä unelmia ja pelkoja, ei realistiseksi välineeksi tulevaisuuden ymmärtämiseen, Kontula sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuusselonteko jää turvallisten ja yleisten tavoitteiden tasolle.
– Kaikki me varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että kouluttautumismahdollisuuksia tulee parantaa, yhteiskunnan luottamuspääomaa vahvistaa ja lajikato pysäyttää, Kontula sanoo.
– Sen sijaan paperi väistelee vaikeita ja kiusallisia kysymyksiä, kuten talouden kasvutavoitteiden ja luonnontieteellisten reunaehtojen välistä ristiriitaa.
Kontulan mukaan tulevaisuutta ei voi koskaan ennustaa varmuudella, mutta se ei tarkoita, että päätöksentekijät voisivat tyytyä toimimaan sokkona.
– Historiallisesti elämme parhaillaan erityisen heikon näkyvyyden aikaa. Vasemmistoliiton ryhmän mielestä on siksi erityisen tärkeää, että ennakointityötä kehitetään laaja-alaisesti ja tutkittuun tietoon nojaten, Kontula sanoo.