Oppivelvollisuuden laajentaminen
• Oppivelvollisuus laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti, ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Maksuton toinen aste on historiallinen tasa-arvoteko ja monien kansalaisjärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Hyvinvointivaltion viesti nuorille on selvä: te kannatte tulevaisuudessa vastuun tästä maasta, ja me haluamme, että teillä on siihen parhaat mahdolliset lähtökohdat.
• Kustannukset oppivelvollisuuden laajentamisesta korvataan täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille sekä koulumatkojen osalta opiskelijoille. Vuonna 2021 oppivelvollisuuden laajentamiseen on varattu
22 miljoonaa euroa
, ja vuoteen 2024 mennessä taso nousee
129 miljoonaan euroon
.
• Opetusministeri Li Andersson korostaa, että oppivelvollisuus on nyt aika päivittää vastaamaan 2020-luvun osaamisvaatimuksia. “Koronakriisi ei vähennä, vaan pikemminkin kasvattaa osaamisinvestointien kiireellisyyttä. Suomi palautuu tästä kriisistä vain osaavien ihmisten työpanoksen avulla, ja oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen investointi suomalaisten osaamiseen sekä työllisyyden kestävään kasvuun”, hän sanoo.
Panostukset varhaiskasvatukseen
• Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään varhaiskasvatukseen soveltuva kolmiportaisen tuen malli. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan
15 miljoonaa euroa
. Kyseessä on uusi rakenteellinen toimi varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi.
Varhaiskasvatuksen kehittämiseen
linjattiin riihessä lisäksi
30 miljoonan euron
kertaluonteisesta rahoituksesta.
• Osana työllisyystoimia kohdennetaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
70 miljoonaa euroa
. Maksujen alentaminen nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, kun työn vastaanottamisen kannustimia lisätään. Työllisyysvaikutus on arviolta
2500–3700 työpaikkaa
.
• Tällä vaalikaudella on lisäksi jo palautettu kaikille lapsille oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen sekä pienennetty yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokoja. Eduskunta saa myös pian käsiteltäväkseen lakiesityksen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta. Lisäksi on käynnistetty yli
300 miljoonan euron
Oikeus Oppia -hanke varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi.
• Opetusministeri Li Anderssonin mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on erinomainen esimerkki keinosta, jolla voidaan parantaa perheiden asemaa ja kasvattaa samalla työllisyyttä. “On korkea aika huomata, että panostukset hyvinvointiin ja osaamiseen ovat keskeisiä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi”, hän sanoo.
“On korkea aika huomata, että panostukset hyvinvointiin ja osaamiseen ovat keskeisiä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.” – Opetusministeri Li Andersson
Kakkoskori – eli niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit
• Budjettiriihessä hallitus linjasi, että täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa 2020 kohdennetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuusinvestointeihin. Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen vuoteen 2022 mennessä
150 miljoonaa euroa
. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma. Hallitus linjasi, että tarkoitukseen kohdennetaan
15 miljoonaa euroa
.
• Lisäksi hallitus linjasi, että jatkuvaan oppimiseen panostetaan
40 miljoonaa euroa
. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien ihmisten osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.
Kuntien tukeminen
• Kuntien
1,45 miljardin euron
suuruinen tukipaketti on erittäin tärkeä koulutuksen näkökulmasta. Kuntapäättäjien vastuulla ovat tämän maan tärkeimmät palvelut, ja hallitus haluaa osaltaan varmistaa, että kuntien taloudellista tilannetta helpotetaan tämän poikkeuksellisen kriisin keskellä ja esimerkiksi lomautuksilta voitaisiin välttyä.
“Koronakriisi ei vähennä, vaan pikemminkin kasvattaa osaamisinvestointien kiireellisyyttä. Suomi palautuu tästä kriisistä vain osaavien ihmisten työpanoksen avulla.” – Opetusministeri Li Andersson
Opiskeluruokailun tukeminen
• Hallitus päätti esittää, että opiskelija-aterian enimmäishintaan 1. elokuuta 2020 tehtyä korotusta kompensoidaan
4,2 miljoonan euron
määrärahalisäyksellä, jolla korotetaan ateriatukea
0,36 eurolla
. Ateriatuen taso on 1. tammikuuta 2021 alkaen
2,30 euroa
ateriaa kohden. Opiskelija-ateria on tärkeä osa opiskelijan arkea – ja monelle päivän ainoa lämmin ateria. Siksi on tärkeää, että ateria on sekä laadukas että opiskelijalle kohtuullisen hintainen.
Rahapelituottojen alenemisen kompensointi
• Rahapelituottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Suurin osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyömenoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottoarvio on laskenut koronaviruspandemian sekä pelihaittojen vähentämiseksi tehtyjen toimien vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus tuoton alentumisen kompensaatiosta on
141,5 miljoonaa euroa
. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi.
