Helsingin kaupungin tekoälyn käyttö kasvaa, mutta sen pelisäännöt ja vaikutukset kaupunkilaisten oikeuksiin ovat epäselvät. Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Veronika Honkasalon valtuustoaloitteessa vaaditaan Helsingin kaupunkia selvittämään perusteellisesti, miten tekoälyä käytetään kaupungin eri toimialoilla ja miten sen käyttöä valvotaan ja rajataan.
Tekoäly voi tehostaa palveluita, mutta samalla siihen liittyy merkittäviä kysymyksiä tietosuojasta, yhdenvertaisuudesta, läpinäkyvyydestä ja viranomaisvastuusta. Erityisen tärkeää on varmistaa, että tekoäly ei syrjäytä ihmisen tekemää harkintaa tai heikennä kaupunkilaisten oikeusturvaa.
– Meidän on tiedettävä, mitä tekoälyllä kaupungin palveluissa tehdään ja millaisia vaikutuksia sillä on ihmisten arkeen. Erityisesti lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla tarvitaan selkeitä rajoja. Periaatteellista päätöstä tekoälyn hyödyntämisestä ei pidä jättää yksin virkamiesjohdon käsiin, vaan myös luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten on voitava osallistua yhteisten pelisääntöjen määrittelyyn, Honkasalo sanoo.
Valtuustoaloitteella halutaan selvittää tekoälyn käyttöä muun muassa kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, työllisyyspalveluissa, kaupunkiympäristön suunnittelussa sekä kulttuuripalveluissa. Lisäksi olisi selvitettävä, saavatko asiakkaat tiedon tekoälyn käytöstä ja onko heillä mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ihmisen toimesta.
– Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu, mutta vastuun päätöksistä on säilyttävä ihmisellä. Kaupunkilaisilla on oltava oikeus tietää, milloin heidän asioidensa käsittelyssä käytetään tekoälyä, Honkasalo sanoo.
Aloitteen tavoitteena on luoda Helsinkiin avoimet, yhdenmukaiset ja demokraattisesti käsitellyt periaatteet tekoälyn käytölle. Esimerkiksi New Yorkissa ja Norjassa tekoälyn käytölle on luotu selkeät rajoitukset niin, ettei generatiivisia tekoälysovelluksia hyödynnetä oppimistilanteissa ala- ja yläkouluissa.
Honkasalo jätti aloitteen Helsingin kaupunginvaltuustossa 4.11.2026.
