Valtiovarainministeriön mukaan ”julkisen talouden mittava sopeutustarve voi edellyttää väliaikaista tinkimistä puolustusmenoja koskevasta tavoitteesta seuraavan hallituskauden aikana”. Näin todetaan ministeriön tällä viikolla julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho pitää esitystä tervetulleena.
– Tämä on tervetullut realismin pilkahdus ja keskustelunavaus valtionvarainministeriöltä, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho on pitkään vaatinut, että puolustusministeriöltä tulisi edellyttää menotason maltillistamista. Muuten tuhotaan suomalaisen hyvinvoinnin perusrakenteet, hän varoittaa.
– Sotilasmenojen hallitsematon kasvu heikentää julkista taloutta erittäin merkittävästi. Se on keskeinen valtionvelan kasvun syy, ja se on tarkoittanut jo nyt toteutettavia kovia sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksia. Leikkaukset heikentävät kansalaisten hyvinvointia ja pitkittävät taantumaa, Yrttiaho muistuttaa.
VM:n menokartoituksen mukaan esimerkiksi 0,1 prosenttiyksikön suuruinen leikkaus puolustusmenojen bkt-osuuteen tarkoittaa noin 0,3 mrd. euron suuruista säästöä määrärahoissa. Ministeriö on laskenut myös vaihtoehdon, jolla saavutettaisiin kaksinkertaiset säästöt. VM nostaa keskusteluun myös sotilasmenojen indeksikorotusten jäädytykset, joista säästöä saataisiin 670 miljoonaa euroa ensi vaalikauden loppuun 2031 mennessä. Tästä puolustusmateriaalihankintojen osuus olisi 485 miljoonaa.
– Pidän selvänä, että sotilasmenoja on leikattava, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan pelastaa. Muussa tapauksessa vaarassa ovat eläkkeet ja nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus, Yrttiaho sanoo.
Yrttiahon on esittänyt sotilasmenojen leikkauksia vuosittain muun muassa talousarvioaloitteissaan.
Puolustusmäärärahoja ovat viime vuosina nostaneet ensin Nato-jäsenyyteen valmistautuminen ja nyt liittoutumisesta koituvat kustannukset, kuten jättimäiset asehankintavaltuudet. Lähes 10 miljardin F-35-hävittäjien hankintavaltuus on näistä suurin. Tänä vuonna uusia valtuuksia on hyväksytty yli seitsemän miljardin euron edestä.
Kaiken kaikkiaan 2020-luvulla puolustusvoimille on annettu jo lähes 27 miljardin euron monivuotiset tilausvaltuudet sotilasmateriaalin hankkimiseen.
Valtuudet nostavat puolustusministeriön vuosittaisia määrärahoja, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Vuonna 2020 pääluokan menot olivat 3,173 miljardia euroa. Ensi vuodelle esitetään 7,016 miljardin euron määrärahaa, mikä olisi noin 2,6 prosenttia bkt:sta.
Suomi on sitoutunut sotilasmenojen tason nostamiseen viiteen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite asetettiin Naton Haagin huippukokouksessa 2025 Yhdysvaltojen vaatimuksesta.
– Kyky vastata Suomen uskottavasta puolustuksesta tulee tietysti turvata kaikissa oloissa. Nyt Suomen sotilasmenot on kuitenkin sysätty hallitsemattomalle kasvu-uralle. Kysymys ei enää ole Suomen alueen puolustamisen vaatimista määrärahoista, vaan varautumisesta kansainvälisiin tehtäviin sotilasliitto Naton johtovaltion, eli Yhdysvaltojen etujen mukaisesti, Yrttiaho sanoo.
