Lohikoski puhui julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa tiistaina 21.4.
Lohikosken mukaan koronakriisi pakottaa uudelleenarvioimaan asioita, mutta se ei muuta hallitusohjelmaan kirjattua talouspolitiikan päämäärää, joka on hyvinvoinnin lisääminen.
– Tämä on paitsi arvovalinta, myös järkevää ja vastuullista. Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa, Lohikoski sanoi.
Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että kriisin laskua ei tulla maksattamaan niillä, jotka ovat jo entuudestaan yhteiskunnassamme heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa.
Lohikoski huomauttaa, että hyvinvointivaltio on viimeistään kriisin myötä osoittanut tarpeellisuutensa myös monille sellaisille, jotka normaalioloissa eivät mielestään tarvitse hyvinvointivaltion palveluita tai turvaverkkoja.
– Nyt tuet ja palvelut ovat kelvanneet, ja hyvä niin. Tukemalla ihmisiä ja yrityksiä kriisin yli voidaan varmistaa, että ihmisillä on työpaikka, jonne palata rajoitusten purkamisen jälkeen, Lohikoski perusteli.
Tällä tavalla myös päästään nopeasti suotuisan talouskehityksen uralle. Kuten julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, hallituksen tekemät menoja ja tuloja koskevat päätökset ovat vuonna 2020 selvästi talouskasvua tukevia.
– Ainoastaan aktiivisella ja vastuullisella finanssipolitiikalla voidaan varmistaa, että Suomen talous ei tämän kriisin takia joudu syöksykierteeseen, Lohikoski sanoi.
Akuutin kriisin jälkeen tarvitaan vielä merkittäviä elvytystoimia, ja näistä ensimmäiset nähdään toukokuun lisätalousarviossa.
– Oikein suunnatuilla ja oikea-aikaisilla elvytystoimilla voidaan luoda uusia työpaikkoja samalla, kun vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomi nousee tästä kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla, Lohikoski sanoi.
Lisätiedot: Pia Lohikoski, p. 050 362 9496
— Pia Lohikosken pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies
Vielä alkuvuodesta kukaan ei olisi pystynyt kuvittelemaan tätä tilannetta, jossa nyt olemme. Suomen rajat ovat kiinni ja valtaosa ihmisistä on sulkeutunut koteihinsa.
Terveydenhuollon ammattilaiset, laitoshuoltajat, kaupan henkilöstö, kuljetuspalveluissa työskentelevät ja monet muut pitävät nyt yhteiskuntaa pystyssä, oman terveytensä riskeeraten.
Koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyillä rajoitustoimilla on valtava vaikutus myös Suomen talouteen.
Meillä on jo lähes puoli miljoonaa ihmistä yt-neuvottelujen piirissä ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous tulee tänä vuonna supistumaan 5,5 prosenttia, mikäli rajoitukset ovat voimassa kolme kuukautta.
Koronaan ja samalla myös talousennusteisiin liittyy tällä hetkellä vielä poikkeuksellisen suurta epävarmuutta ja tänään käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021-2024 onkin teknisluontoinen.
Siinä on valtiovarainministeriön ennusteiden lisäksi huomioitu jo päätetyt toimenpiteet, mutta tulevia politiikkatoimia ei ole vielä ennakoitu.
Arvoisa puhemies
Kuten julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, hallituksen tekemät menoja ja tuloja koskevat päätökset ovat vuonna 2020 selvästi talouskasvua tukevia.
Tämä on erittäin tärkeää, sillä ainoastaan aktiivisella ja vastuullisella finanssipolitiikalla voidaan varmistaa, että Suomen talous ei tämän kriisin takia joudu kielteiseen spiraaliin.
Tukemalla ihmisiä ja yrityksiä kriisin yli voidaan varmistaa, että päästään rajoitusten purkamisen jälkeen nopeasti suotuisan talouskehityksen uralle ja että ihmisillä on työpaikka, jonne palata.
Hyvinvointivaltio on viimeistään nyt kriisin myötä osoittanut tarpeellisuutensa myös monille sellaisille, jotka normaalioloissa väittävät, etteivät tarvitse tai käytä hyvinvointivaltion palveluita tai turvaverkkoja mihinkään. Nyt tuet ja palvelut ovat kelvanneet ja hyvä niin.
Toivottavasti niiden tärkeys muistetaan myös kriisin päätyttyä.
Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää pitää huolta myös siitä, että kriisin laskua ei tulla tulevaisuudessa maksattamaan niillä, jotka ovat jo entuudestaan yhteiskunnassamme heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa.
Arvoisa puhemies
Akuutin kriisin jälkeen tarvitaan vielä merkittäviä elvytystoimia ja näistä ensimmäiset nähdään toukokuun lisätalousarviossa.
Oikein suunnatuilla ja oikea-aikaisilla elvytystoimilla voidaan luoda uusia työpaikkoja samalla, kun vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Samalla on tärkeää huomioida myös elvytystoimien sukupuolivaikutukset.
Kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää panostaa tulevaisuuteen ja luoda kestävä pohja Suomen taloudelle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi tämän hallituksen keskeisistä tavoitteista ja se on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin.
Julkisen talouden suunnitelma turvaa oppivelvollisuuden laajentamisen rahoituksen. Korona alleviivaa entisestään tämän uudistuksen tärkeyttä. Tätä mieltä on myös opettajien ammattijärjestö OAJ.
Työmarkkinat ovat nopeassa muutoksessa eikä pelkkä perusasteen tutkinto työmarkkinoilla enää riitä. Suomi nousee tästä kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla.
Lisäksi vanhuspalveluiden 0,7 hoitajahenkilöstön mitoituksen rahoitus sisältyy nyt julkisen talouden suunnitelmaan, sekä lähihoitajien koulutuksen, että itse mitoituksen osalta.
Vaikka korona pakottaa meidät uudelleenarvioimaan monia asioita, se ei muuta hallitusohjelmaan kirjattua talouspolitiikan päämäärää, joka on hyvinvoinnin lisääminen.
Tämä on paitsi arvovalinta, myös järkevää ja vastuullista, sillä kriisin keskellä on entistäkin tärkeämpää rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä yhteiskunnassa.
