Eduskunta käsittelee tänään tarkastusvaliokunnan mietintöä perusopetuksen oppimistuloksista, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja rahoituksesta.
Tarkastusvaliokunta ehdottaa Suomeen kansallisia kokeita, jolla tarkoitetaan koko ikäluokalle järjestettävää, pakollista valtakunnallista tasokoetta tietyissä oppiaineissa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski ihmettelee, miksi sivistysvaliokunnan kriittinen kanta kansallisiin kokeisiin on ohitettu.
– Teimme asiasta sivistysvaliokunnassa yksimielisen lausunnon, jossa kansallisia kokeita ei kannateta. Nyt myös yli 650 kasvatuksen ja koulutuksen tutkijaa on allekirjoittanut tasokokeita vastustavan vetoomuksen, Lohikoski sanoo.
Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalla oleva tutkimusraportti ei onnistunut selittämään, mitä hyötyä kansalliset kokeet ovat tuottaneet muissa Pohjoismaissa. PISA-tulosten viimeaikainen kehitys osoittaa nimittäin kaikkien Pohjoismaiden oppimistulosten laskeneen lähes yhtenevästi.
– Merkittävä riski kansallisissa tasokokeissa on myös, että niiden perusteella aletaan laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, ja segregaatio vain kasvaa. Tällaisia ranking-listoja on kansallisia kokeita käyttävissä maissa. Tämä murtaisi kaikille yhteisen peruskoulun pohjaa.
Vaikka ranking-listojen ongelmat voisikin ratkaista muuttamalla julkisuuslakia, monia isoja kysymyksiä jää vaille ratkaisua.
– Iso kysymys on kansallisten kokeiden vaikutus itse opetukseen. Opetus saattaa kaventua, kun kansallisten kokeiden vuoksi keskitytään helposti mitattaviin asioihin. Tässä maailmassa meillä ei todellakaan ole varaa tinkiä laaja-alaisesta opetuksesta ja yleissivistyksestä. Kokeet voivat myös kasvattaa lasten ja opettajien stressiä, mitä en halua tähän maailmaan yhtään lisää.
Lohikoski olisi toivonut tarkastusvaliokunnan mietintöön myös laaja-alaisempaa tarkastelua oppimistuloksista.
– Oppimistulokset eivät heikkene tyhjiössä, vaan koululuokkiin vaikuttaa koko ympäröivä yhteiskunta ja muutokset siinä. Esimerkiksi hallituksen arvovalinta lapsiköyhyyden ja muun eriarvoisuuden kasvattamisesta tulee aivan varmasti näkymään monella tavalla myös kouluissa.
