Lue koko ohjelma täältä!
Maailmassa elää tällä hetkellä yli 70,8 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa paetakseen sotaa, väkivaltaa ja vainoa. 25,9 miljoonaa heistä elää pakolaisina kotimaansa ulkopuolella ja 41,3 miljoonaa on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä. Pakolaisista 84 prosenttia elää köyhissä ja kehittyvissä maissa, ja yli puolet pakolaisista on lapsia.
Muuttoliike on tänä päivänä paradoksaalisesti samaan aikaan sekä äärimmäisen kontrolloitua että kontrolloimatonta. Isolla osalla maailman ihmisistä ei ole mahdollisuutta matkustaa Eurooppaan lainkaan, ellei heillä ole oikeiden matkustusasiakirjojen lisäksi riittävästi rahaa ja varallisuutta, työpaikkaa tai perhesuhdetta Euroopassa asuvaan henkilöön. Suomeen tulevien muuttoliikettä kontrolloidaan ja hallinnoidaan monin tavoin. Siitä huolimatta suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu koko ajan. Tämä näkyy myös tilastoissa: Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä oli 1,8 prosenttia, kun vuonna 2018 luku oli 7 prosenttia. Vuonna 2000 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea puhuvia oli 1,9 prosenttia väestöstä, vuonna 2018 luku oli 7,1 prosenttia.
Suomeen kohdistuvan vapaaehtoisen siirtolaisuuden taustalla ovat useimmiten perhesyyt. Toiseksi tärkein syy muuttaa Suomeen on työ ja kolmanneksi opiskelu. Pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälisen suojelun tarve on ollut syy maahantulolle vain noin joka kymmenennen tulijan kohdalla. Tästä huolimatta suomalainen maahanmuuttopoliittinen keskustelu on keskittynyt viime vuosina lähes poikkeuksetta turvapaikanhakijoihin.
Olipa Suomeen muuton taustalla mikä tahansa tekijä, on kuitenkin kaikkien etu, että jokaiselle Suomessa asuvalle taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä työ- ja koulutuspolullaan sekä oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin taustasta riippumatta. Sen lisäksi, että ihmisoikeusperiaatteita on vahvistettava ihmisten hakiessa turvapaikkaa ja oleskelulupaa, on palvelut turvattava kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ihmisten hakiessa turvaa Suomesta, ja että kaikkia Suomessa jo asuvia vähemmistöryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden turvaaminen jokaiselle vie koko yhteiskuntaa eteenpäin.
Vasemmistoliiton kotouttamispolitiikka kytkeytyy vahvasti Vasemmistoliiton eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen perustavoitteeseen. Siirtolaisten määrän kasvuun ei vastata heikentämällä turvapaikanhakijan oikeusturvaa tai ulkoistamalla vastuu EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi ihmisoikeustilanteiltaan katastrofaalisiin Pohjois-Afrikan maihin, joissa EU-maat eivät voi varmistaa hakijoiden oikeudenmukaista kohtelua ja turvapaikkatutkintaa. Lisäksi työmarkkinat, koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee saada toimimaan siten, että jokainen voi niissä pärjätä ja vahvistua riippumatta sukupuolestaan, lähtötaidoistaan ja taustastaan. Koulutus-, työllisyys- ja terveyserojen kaventamistyössä on tärkeää havaita haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja turvattava vaikuttavaksi todetun, kotoutumista vahvistavan toiminnan resurssit. Vain siten voimme luoda yhteiskuntaa, joka on aidosti yhdenvertainen kaikille, ei harvoille.
