Ukrainan sodan ja muuttuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi vasemmistoliitto on kevään ajan käynyt sisäistä keskustelua ja tarkastanut kantojaan muun muassa ajankohtaisten asiantuntijalausuntojen pohjalta.
– Olemme halunneet käydä puolueen kesken perusteellisen keskustelun siitä, mikä olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Yhteiskokouksen selkeä viesti oli, että koska turvallisuuspoliittiset kannat ovat murroksessa myös vasemmistoliiton jäsenten keskuudessa ja Suomen Nato-hakemuksen jättäminen näyttää joka tapauksessa erittäin todennäköiseltä, ei asiasta ole syytä tehdä hallituskysymystä, puolueen puheenjohtaja
Li Andersson
toteaa.
–
Keskustelu puolueen sisällä on ollut monipuolista ja rakentavaa. Keskustelussa on käynyt ilmi, että vasemmistolainen voi perustelluista syistä kannattaa tai vastustaa Suomen sotilaallista liittoutumista, puoluevaltuuston puheenjohtaja
Miikka Kortelainen
kertoo.
Mahdollisessa äänestystilanteessa Suomen Nato-jäsenyydestä vasemmistoliiton kansanedustajat voivat äänestää oman kantansa mukaan.
Yhteiskokouksen puheenvuoroissa korostettiin, että mikäli Suomi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, Suomen tulee jatkaa samalla aktiivista työtä sekä Suomen, Euroopan että globaalin rauhan eteen. Yhteiskokous piti myös tärkeänä, ettei Suomen maaperälle sijoiteta ydinaseita edes Naton jäsenenä.
– Jos Suomi päätyy hakemaan Natoon, meidän tulee ylläpitää keskustelua sekä siitä, miten voimme jäsenmaana parhaiten vaikuttaa Naton toimintaan pohjoisella alueella, että Suomen omasta roolista Natossa. Naton jäsenenä meidän olisi Norjan tavoin keskityttävä alueelliseen puolustukseen suurvaltojen valtapolitiikan edistämisen sijaan, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Jussi Saramo
toteaa.
Vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjat määritellään puolueohjelmissa, jotka päivitetään 10.–12.6. Porissa järjestettävässä puoluekokouksessa.
