Honkasalo ilmaisi huolensa
rajoitustoimien inhimillisistä ja terveydellisistä vaikutuksista esimerkiksi lapsiin, yli 70-vuotiaisiin ja terveydenhuollon hoitojonoihin.
–
Koska rajoituksilla on raskaita seurauksia, on tärkeää, että niitä puretaan heti kun mahdollista. Tämän on tapahduttava hallitusti, ja tilannetta on seurattava herkeämättä.
– Kun puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, vain välttämättömät, oikeasuhtaiset ja ihmisoikeuksia kunnioittavat ratkaisut ovat mahdollisia. Perustuslaki ja lainsäädäntö asettavat oikeudelliset ehdot kaikelle hallituksen ja viranomaisten toiminnalle.
–
Elämme onneksi maassa, jossa hallitukset eivät voi tehdä mitä tahansa, vaan kaiken toiminnan on perustuttava lakiin. Myös ja etenkin poikkeusoloissa on pidettävä kiinni perustuslaista, ja Suomen on oltava oikeusvaltio huomennakin.
Honkasalo kiitti Suomen reaktiokykyä ja muistutti tutkimustiedon merkityksestä epidemian hallinnassa.
– Suomalainen strategia on ollut järkevä, tasapainoinen ja toimiva. Epidemian hoidossa on onnistuttu esimerkillisesti, vaikka virheitäkin on osunut matkan varrelle. On elintärkeää, että päätöksenteko perustuu parhaalle ja ajankohtaisimmalle tutkimuspohjaiselle tiedolle, Honkasalo sanoi.
Honkasalo piti lisääntynyttä asiantuntijuuden politisointia huolestuttava ilmiönä, sillä riippumattomien tutkijoiden rooli on päätöksenteossa keskeinen. Hänen mukaansa asiantuntijoiden suosituksia on arvioitava myös kriittisesti, ja demokratiassa päätösten taustojen on oltava jokaisen nähtävillä.
– Epidemiaa vastaan ei kuitenkaan taistella huutoäänestyksin. Asiantuntijat ovat joutuneet kohtaamaan myös täysin asiatonta kohtelua.
***
Veronika Honkasalon pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuhe keskustelussa valmiuslain pykälien käyttöasetusten jatkamisesta, 6.5.2020
Arvoisa puhemies,
Koronapandemia on globaali kriisi, mutta vastauksissa siihen on ollut eroja. Suomessa laajoihin rajoitustoimiin ryhdyttiin varhain. Toimet vaikuttavat purreen. Tärkeintä on, että olemme sisäistäneet vastuumme suojella toinen toistamme, erityisesti riskiryhmiä.
Suomessa on onnistuttu epidemian hoidossa esimerkillisesti, vaikka virheitäkin on tehty. Asiantuntijoiden suosituksia voidaan arvioida myös kriittisesti. Demokratiassa päätöksenteon avoimuus on keskeistä, ja päätösten taustojen on oltava jokaisen nähtävillä. Epidemiaa ei kuitenkaan torjuta huutoäänestyksin, ja lisääntynyt asiantuntijuuden politisointi on huolestuttava ilmiö. Asiantuntijat ovat joutuneet kohtaamaan myös täysin asiatonta kohtelua.
Suomalainen strategia on ollut tasapainoinen ja toimiva. Viruksen leviämistä on estetty, terveydenhuollon kantokyky turvattu ja riskiryhmiä suojeltu. Koronavirus on kavala myös siksi, että vaikka se joillekin aiheuttaa hengenvaarallisia oireita, on se toisilla oireeton. Se, että Suomi olisi täysin turvassa koronavirukselta, ei ole realistinen vaihtoehto. Kun rajoitustoimia asteittain puretaan, kyky tehokkaaseen testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen on ensiarvoisen tärkeää.
Arvoisa puhemies,
Hallitus suosittelee yhä muun muassa yli 70-vuotiaiden välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Kyse on suosituksesta, jonka tavoitteena on suojella niitä, joille virus on vaarallisin. On ymmärrettävää, että suositukset tuntuvat monista raskaalta ja kohtuuttomiltakin. On syytä miettiä, miten tilannetta voidaan helpottaa, erityisesti hoivakotien asukkaiden osalta. Oikeus tavata lähimmäisiä pitäisi turvata myös poikkeusaikoina.
Arvoisa puhemies,
Vaikka rajoitustoimet ovat purreet, tarkkoja vaikutuksia on vaikea arvioida. Alusta lähtien on ollut tärkeää tiedostaa, että myös rajoitustoimilla on vakavia inhimillisiä, taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia.
Esimerkiksi Helsingissä palvelutarpeen kasvu näkyy kriisipäivystyksessä. Riskiryhmissä ovat esimerkiksi lapset, joiden perheissä kärsitään päihde- tai mielenterveysongelmista tai väkivallasta sekä lapset, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä. Kriisi on synnyttänyt myös uusia avuntarvitsijoiden ryhmiä.
Myös terveydenhoidossa tilanteella voi olla kohtalokkaita seurauksia. Kiireettömän hoidon määräajoista poikkeaminen on pitkittänyt hoitojonoja. Kun hoito viivästyy, tilanne voi pahentua. Vasta tulevaisuudessa nähdään, millaisia nämä vaikutukset tulevat olemaan ja kuinka mittavasta hoivavelasta on kyse.
Koska rajoituksilla on raskaita seurauksia, on tärkeää, että niitä puretaan heti kun mahdollista. Tämän on tapahduttava hallitusti ja tilannetta on seurattava herkeämättä.
Silti poikkeusolot jatkuvat, ja hallitus on antanut jatkamisasetuksia eräistä valmiuslain pykälistä. Perustuslakivaliokunta punnitsee, onko näille yhä välttämättömät perusteet.
Esimerkiksi terveydenhoidon työntekijöiden työsuhteen ehdoista poikkeaminen on painava toimi. Aina elintärkeää työtä tekevät hoitajat venyvät nyt normaaliakin kovemmin, ja he ansaitsisivat työstään kiitosten lisäksi paremman palkan.
Mahdollisuudesta velvoittaa terveydenhoidon ammattilaisia työhön päästään nyt luopumaan. Vaikka työvelvoitetta ei lopulta jouduttu soveltamaan, on hyvä, että tästä raskaasta puuttumisesta perusoikeuksiin luovutaan.
Arvoisa puhemies,
Kiitos kaikille, jotka ovat pitäneet yhteiskunnan pyörimässä terveydenhuollossa, kouluissa, päiväkodeissa, kaupoissa, siivoojina, tehtaissa ja muualla. Ensi viikolla moni lapsi pääsee pitkästä aikaa kouluun tai päiväkotiin, tapaamaan ystäviä ja kohtaamaan monen elämässä elintärkeitä opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Tilanne voi myös pelottaa, mutta olen suunnattoman kiitollinen suomalaiselle koululle ja kasvattajille siitä, että tässäkin onnistutaan.
Arvoisa puhemies,
Epidemiaan vastaamisen on perustuttava parhaaseen asiantuntijatietoon. Perustuslaki ja lainsäädäntö asettavat ehdot hallituksen ja viranomaisten toiminnalle. Elämme onneksi maassa, jossa hallitukset eivät tee mitä tahansa, vaan kaiken toiminnan on perustuttava lakiin. Kun puututaan perusoikeuksiin, vain välttämättömät, oikeasuhtaiset ja ihmisoikeuksia kunnioittavat ratkaisut ovat mahdollisia. Myös ja etenkin poikkeusoloissa on pidettävä kiinni perustuslaista, ja Suomen on oltava oikeusvaltio huomennakin.
