– Suomen ei pidä osallistua Naton ydinsotaharjoituksiin. On ollut Suomen itsensä päätettävissä, miten se osallistuu Naton ydinaseisiin perustuvaan pelotepolitiikkaan. Monet Naton jäsenmaat kuten Norja, ovat periaatteellisista syistä jättäytyneet pois Naton ydinsotaharjoituksista ja niin myös Suomen olisi pitänyt toimia, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on myös huolissaan siitä, että Suomen ydinasepolitiikasta Natossa ei käydä minkäänlaista parlamentaarista keskustelua ja eduskunnan tiedonsaanti ja päätäntävalta asiassa on olematonta.
– Eduskunnalla on oikeus saada tietoa siitä, millaista ydinasepolitiikan linjaa hallituksessa luodaan ja edistetään. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen, Pekonen painottaa.
Vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut avointa keskustelua Suomen Nato-linjasta ja sitä koskevasta ydinasepolitiikasta siitä saakka, kun Suomen liittymistä Natoon alettiin valmistella Venäjän aloitettua laiton hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022.
– Parlamentaarisesti olisi pitänyt pystyä käymään edes jonkinlaista punnintaa ja keskustelua siitä, millaisia eri vaihtoehtoisia rooleja Suomen on mahdollista ottaa ydinasepolitiikassaan Naton jäsenenä, Pekonen sanoo.
– Suomen ydinasepolitiikkaa kyllä luodaan, mutta ei avoimesti, eikä siitä käydä minkäänlaista parlamentaarista keskustelua.
Suomen tavoitteena on jo pitkään ollut edistää ydinaseriisuntaa ja se on aktiivisesti käyttänyt asemaansa ja osaamistaan asevalvonnan, ydinaseiden leviämisen estämisen ja ydinaseettoman maailman tavoitteen edistämiseksi.
– Naton vastuullisena jäsenenä Suomen ei tule luopua näistä tavoitteista. Suomi on myös ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja on velvollinen edistämään sen päämääriä eli ydinaseriisuntaa, Pekonen sanoo.
Nobelin rauhanpalkinnon voitti tänä vuonna Nihon Hidankyo -järjestö, joka on tehnyt tärkeää työtä ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.
– Nobel-komitea muistutti eilen meitä siitä, että ydinaseuhka ei ole kadonnut maailmasta. Päinvastoin uudet maat pyrkivät saamaan itselleen ydinaseen ja suurvallat modernisoivat aseitaan, Pekonen sanoo.
– Ydinaseriisunta on siis tärkeämpää kuin ehkä koskaan ja Suomen on oltava siinä aktiivinen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kirjallinen kysymys Suomen ydinasepolitiikasta
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi osallistuu tänä syksynä ensimmäistä kertaa sotilasliitto Naton vuotuisiin Steadfast Noon -ydinsotaharjoituksiin, jotka alkavat tulevana maanantaina 14.10. Harjoitukset kestävät noin kaksi viikkoa ja niissä simuloidaan ydinaseiskuja. Pääministeri Petteri Orpo on vahvistanut Suomen osallistumisen näihin harjoituksiin, mutta mitään muuta varmaa tietoa ei Suomen roolista näissä harjoituksissa tiedetä. Vasemmistoliiton mielestä Suomen ei pitäisi osallistua Naton ydinsotaharjoituksiin.
Tietoja harjoituksesta tuli julkisuuteen elokuussa, kun brittiläinen ilmailusivusto Key Aero paljasti viitaten Nato-lähteeseen, että harjoitukseen osallistuvat myös Suomen ilmavoimien Hornetit. Ilman tätä paljastusta emme todennäköisesti tietäisi Suomen osallistumisesta ollenkaan. Suomen ydinasepolitiikka Naton alaisuudessa on siis suurimalle osalle suomalaisia – niin poliitikoille kuin kansalaisille – täysi mysteeri.
Vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut avointa keskustelua Suomen Nato-linjasta ja sitä koskevasta ydinasepolitiikasta siitä saakka, kun Suomen liittymistä Natoon alettiin valmistella Venäjän aloitettua laiton hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Parlamentaarisesti olisi pitänyt pystyä käymään edes jonkinlaista punnintaa ja keskustelua siitä, millaisia eri vaihtoehtoisia rooleja Suomen on mahdollista ottaa ydinasepolitiikassaan Naton jäsenenä. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan vieläkään käyty. Suomen ydinasepolitiikkaa kyllä luodaan, mutta ei avoimesti, eikä siitä käydä minkäänlaista parlamentaarista keskustelua eduskunnassa. Eduskunnan tiedonsaanti ja päätäntävalta Suomen ydinasepolitiikan suhteen on myös olematonta.
On Suomen itsensä päätettävissä, millä tavoin se osallistuu Naton ydinaseisiin perustuvaan pelotepolitiikkaan. Monet Naton jäsenmaat ovat periaatteellisista syistä jättäytyneet pois Naton vuotuisista Steadfast Noon -ydinsotaharjoituksista ja niin myös Suomen olisi pitänyt toimia.
Norja on hyvä esimerkki Nato-maasta, joka ei ole osallistunut Steadfast Noon -ydinsotaharjoitukseen ja on aktiivinen ydinaseriisunta -kysymyksissä.
Suomen tavoitteena on jo pitkään ollut edistää ydinaseriisuntaa ja se on aktiivisesti käyttänyt asemaansa ja osaamistaan asevalvonnan, ydinaseiden leviämisen estämisen ja ydinaseettoman maailman tavoitteen edistämiseksi. Naton vastuullisena jäsenenä Suomen ei tule luopua näistä tavoitteista.
Suomen huomioitava myös ydinasevalvontaan liittyvät näkökohdat: Suomi on ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja on velvollinen edistämään sen päämääriä eli ydinaseriisuntaa.
Keskustelua Nato-Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta (ml. ydinasepolitiikka) on tärkeää käydä parlamentaarisesti. Eduskunnalla on oikeus saada tietoa siitä, millaista ydinasepolitiikan linjaa hallituksessa luodaan ja edistetään.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on eduskunnan rooli ja päätäntävalta Suomen ydinasepolitiikassa? Millä tavalla Suomen linja ydinaseisiin on muuttunut Nato-jäsenyyden myötä?
Helsingissä 11.10.2024
Aino-Kaisa Pekonen
Timo Furuholm
Veronika Honkasalo
Jessi Jokelainen
Mai Kivelä
Anna Kontula
Minja Koskela
Pia Lohikoski
Laura Meriluoto
Hanna Sarkkinen
Johannes Yrttiaho