– On korkea aika päästä eroon nykyisestä ajattelumallista, jossa energiaa riittää tuhlattavaksi. Energian kuuluukin olla arvokasta, sillä myös uusiutuvalla energialla on luontohinta. Lähtökohtamme on tähän asti ollut, että energiaa on lähes rajattomasti saatavilla, vieläpä fossiilisesti tuotettuna. Tämä on harhaa. Viimeistään nyt on herättävä siihen, ettei niin ole, eikä kuulukaan olla, lataa Kivelä.
On korkea aika päästä eroon nykyisestä ajattelumallista, jossa energiaa riittää tuhlattavaksi.
– Ylikulutus on muutenkin saatava vihdoin ilmastokeskustelun keskiöön. Energiansäästöstä täytyy tulla uusi normi, ja energian säännösteleminen tulee nähdä mahdollisena toimintatapana ilmastotoimien joukossa toivottavasti jo lähivuosina. Tarvitsemme vallitseviin tosiasioihin perustuvaa resurssitietoisuutta, Kivelä jatkaa.
Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että suuriinkin haasteisiin vastaaminen on mahdollista, kun tavoitteet ovat laajasti jaettuja. Tulevissa ratkaisuissa ympäristön ja ilmaston suhteen ei voida tehdä kompromisseja.
– Koronaelvytyksessä tehtiin ilmaston näkökulmasta virheitä, joita ei pidä toistaa nyt energiakriisiin vastatessa. Demareiden ja perussuomalaisten päästökauppaa heikentävät esitykset täytyy torpata heti, Kivelä linjaa. – Sen sijaan on aivan oikein miettiä miten voimme kohdennetusti tukea pienituloisia.
Vasemmisto esittää Norjan tyylistä sähkön säästämiseen kannustavaa rajatun kiintiön hintakompensaatiota kuluttajille ja energiayhtiöiden ylisuurien voittojen verotusta.
– Mielestäni tulisi myös harkita tuen kohdistamista suoraan vaikeimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Perusturvan taso on Suomessa liian alhainen ja siihen tarvitaan pysyvä korotus, Kivelä sanoo.
Mielestäni tulisi myös harkita tuen kohdistamista suoraan vaikeimmassa taloudellisessa asemassa oleville.
Ainoa kestävä ja jatkuvista ympäristön romahtamiseen liittyvistä kriiseistä poispäin vievä tie on reilu siirtymä yhteiskuntaan, joka toimii luonnon rajoissa. Energiakriisin keskellä se tarkoittaa siirtymistä energiaa säästäväksi yhteiskunnaksi samalla, kun fossiiliriippuvuudesta päästään eroon rakentamalla tuin ja kannustein uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä.
Kivelän puhe vasemmiston kesäkokouksessa 23.8.2022 kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät,
kiva nähdä teitä kaikkia taas kesän jälkeen ja toivottavasti kaikilla on ollut mahdollisuus kunnolla rentoutua.
Samaan aikaan Eurooppa on sodassa ja Eurooppa on tulessa. Kun Venäjä puoli vuotta sitten aloitti hyökkäyksen olimme sitä mieltä, että olemme valmiita solidaarisuuteen Ukrainaa kohtaan, myös sellaiseen joka tuntuu muualla Euroopassa. Ajattelimme, ettei se ole mitään siihen verrattuna mitä Ukrainassa tapahtuu. Tiesimme kuitenkin, että sodan vaikutukset tulevat koettelemaan ihmisten kärsivällisyyttä.
Samaan aikaan Eurooppaa koettelee helteinä, metsäpaloina ja kuivuutena ilmenevä ilmastokriisi. Solidaarisuutta koetellaan erityisesti energian hinnan noustessa, tilanteen oletettavasti vaikeutuessa talvea kohti.
Mutta onko energiakriisi hyväksyttävä syy hidastaa ilmastotoimia? Ei ole. Energian ja sähkön hintaan ei vastata unohtamalla iso kuva, jossa planeettaa ja ihmiskuntaa uhkaa ilmaston kuumeneminen. Kriisi, joka edelleen vaatii ennennäkemättömiä ja nopeita toimia.
Meidän pitää päästä eroon nykyisestä ajattelumallista, jossa energiaa riittää tuhlattavaksi. Energian kuuluukin olla arvokasta. Myös uusiutuvalla energialla on luontohinta. Lähtökohtamme on tähän asti ollut, että energiaa on lähes rajattomasti saatavilla, vieläpä fossiilisesti tuotettuna. Tämä on harhaa. Viimeistään nyt on herättävä siihen, ettei niin ole, eikä kuulukaan olla.
Ei siis ole huono asia, jos ja kun energia aletaan ymmärtää arvokkaana ja rajallisena asiana. Kun niukkuus tiedostetaan, on välttämätöntä miettiä miten voimme kohdennetusti tukea pienituloisia.
Myös energiankulutuksen rajoituksien tulee olla osa energiakeskustelua. Energiansäästökampanjan ei pidä jäädä yksittäisten ihmisten vapaaehtoisuuden varaan. Ei ole reilua, että toisaalla tuhlataan energiaa, kun toisaalla siitä on pulaa.
On myös opittava aiemmista virheistä. Esimerkkinä koronaelvytys. Koronaan vastaaminen oli mahdollisuus vauhdittaa vihreää siirtymää. Osin niin tapahtui, mutta myös virheitä tehtiin. Turkistarhojen koronatuet tai Finnairin tuet kotimaan lennoille ovat esimerkkejä ympäristönäkökulmasta kestämättömästä elvytyksestä. Nyt tällaiseen ei ole varaa.
Demareista on esitetty päästöoikeuksien lisäämistä. Persuista koko päästökauppajärjestelmän keskeyttämistä. Myös turpeen lisäämistä esitetään. Tällaisia ehdotuksia ei voi hyväksyä. Lähtökohdan ei pidä olla kestämättömän nykytilan keinotekoinen jatkaminen, vaan päinvastoin reilun siirtymän vauhdittaminen.
Mitä sitten voidaan tehdä? Energia on nähtävä yhteiskunnallisena asiana, ja energian kestävän käytön tulee olla vahvasti poliittisen ohjauksen piirissä. Säännöstelyä ei pidä pelätä. Kestävää energiantuotantoa on entisestään lisättävä ja tätä kehitystä on edelleen tuettava kaikin keinoin.
Vaikka yhteiskunnat sähköistyvät ja puhtaan energian tarve on valtava, ei pidä unohtaa, että myös energian ja sähkön käyttöä tulee aina vähentää siellä missä mahdollista. Esitys Norjan-mallia mukailevasta sähkön säästämiseen kannustavasta rajatun kiintiön hintakompensaatiosta kuluttajille ja energiayhtiöiden windfall-verosta ovatkin kannatettavia toimia. Mielestäni tuen kohdistamista suoraan vaikeimmassa taloudellisessa asemassa oleville tulisi myös harkita. Perusturvan taso on Suomessa liian alhainen ja siihen tarvitaan pysyvä korotus.
Meillä on vielä loppukausi aikaa näyttää, että kesän puoluekokouksessa hyväksytyt ympäristölinjauksemme näkyvät jokapäiväisessä työssämme eduskunnassa ja hallituksessa. Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä on jäätävä viivan alle energiankäytön säästämiseen kannustava, mutta ihmisten välttämättömät tarpeet turvaava kokonaisuus.
Energiapolitiikan lisäksi aivan yhtä lailla meidän tulee edelleen puolustaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta, monimuotoista luontoa ja kestävää siirtymää joka sektorilla. Sitä meiltä odotetaan.