Etätyö on paitsi auttanut tartuntojen vähentämisessä, on siihen liittynyt myös myönteisiä työhyvinvointivaikutuksia.
Erityisesti toimihenkilötehtävissä myönteiset kokemukset etätyöstä mahdollistavat sen yleistymisen myös epidemian jälkeen. Monilla työpaikoilla on opittu, että työnantajan kontrollia voidaan korvata luottamuksella.
”Etätyön lisääntyminen muuttaa suomalaista työelämää tällä hetkellä nopeasti ja on tärkeää huolehtia, että työelämä pysyy turvallisena ja reiluna myös muutoksen keskellä.”
Osaltaan tämä on toisaalta korostanut myös epidemia-ajan eriarvoisuutta, kun monilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä työnteko on käytännössä katsoen jouduttu kieltämään pitkiksi ajoiksi ja osa on joutunut toimimaan suuren tartuntariskin työtehtävissä.
Etätyön lisääntyminen muuttaa suomalaista työelämää tällä hetkellä nopeasti ja on tärkeää huolehtia, että työelämä pysyy turvallisena ja reiluna myös muutoksen keskellä. Työnantajalla on velvoite huolehtia niin työn psyykkisestä kuin fyysisestäkin turvallisuudesta myös etätöissä ja asiaa koskevissa käytännöissä on päivittämisen tarvetta.
Tulen kutsumaan vielä ministerikauteni aikana työmarkkinaosapuolet yhteiseen pöytään keskustelemaan näistä muutostarpeista ja siitä, kuinka etätyöstä tehdään jatkossa entistä toimivampi ja työhyvinvointia paremmin tukeva osa suomalaista työelämää.
Etätyön lisääntyminen voi parantaa työelämää – piilevät ongelmat korjattava
Perjantaina 4.6. julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan korona-aika on vaikuttanut myönteisesti työkykyyn niillä, joilla etätyö on ollut mahdollista, minkä lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi.
Työterveyslaitoksen tutkimustuloksien mukaan etätöitä tehneistä noin puolet koki, että itsenäinen päätöksenteko on lisääntynyt ja etätöissä oli opittu uusia, parempia työtapoja. Toisaalta noin joka neljäs kertoi esihenkilön tuen vähentyneen ja lähes joka viides oli kokenut tylsistymistä lähes päivittäin.
Etätyön jatkuminen onkin nostanut esiin niin sanotun etätyöapatian ja kotona tehtävään työhön liittyvät haasteet. Työpaikalla tehtävässä työssä on monia käytäntöjä ja rakenteita, jotka tukevat työhyvinvointia, terveellistä työn tekemistä ja päivittäistä työkyvyn edistämistä, eikä näiden siirtäminen kotiin ole aina itsestäänselvyys.
Työpaikoilla yhteiset tauot rytmittävät työpäivää ja auttavat palautumaan työstä jo työpäivän aikana. Kasvotusten tavatessa sanaton viestintä tukee yhteistyötä ja empatia jaksamista. Työpisteiden ergonomiset ratkaisut ja säädettävät työpöydät tukevat istumatyöläisten tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä.
Työmatkaliikunta lisää päivittäisen arkiliikunnan määrää ja henkilöstöravintoloissa tarjoiltava ruoka on usein monipuolista ja terveellistä. Etätyötä suunniteltaessa tällaisia asioita on pohdittava ja on kehitettävä uudenlaisia ratkaisuja työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi.
Turvallinen etätyö vaatii yhteisiä toimia
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan kuuluu huolehtia, että työ ei aiheuta terveyshaittaa, ja tämä velvoite koskee myös etätyötä. Keskiössä ovat vaarojen ja haittojen arvioiminen sekä haitallista kuormitusta aiheuttavien tekijöiden vähentäminen ja seuraaminen, ja tälle etätyö asettaa omat haasteensa. Fyysisten riskien ohella työn henkisen ja psykososiaalisen kuormituksen huomiointi korostuu. Tarvitaan uutta ajattelua ja uusia keinoja, jotta työskentely myös etänä sujuu häiriöttä, turvallisesti ja ergonomisesti.
”Työturvallisuuslain mukaan työnantajan kuuluu huolehtia, että työ ei aiheuta terveyshaittaa, ja tämä velvoite koskee myös etätyötä.”
Työterveyslaitos on käynnistänyt Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä (2020–2023) (EmoTyky) -tutkimushankkeen, jossa tutkitaan työkykyä ja terveyskäyttäytymistä etä- ja monipaikkaisessa työssä sekä tällaisen työn haasteita ja organisoimista. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi hankkeessa kehitetään työkyvystä huolehtimisen hyviä käytäntöjä yhteistyössä organisaatioiden kanssa.
Hallituksen puoliväliriihessä tekemien monipaikkaista työtä koskevien linjausten mukaan tullaan selvittämään lainsäädännön nykytilaa suhteessa monipaikkaisuuskehitykseen. Niin sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työelämälainsäädännön kuin työpaikkojen toimintatapojen ja ohjeistuksien muutostarpeet tulisi selvittää, jotta johtaminen, työergonomia ja työskentelytavat tukevat etätyötä. Esimerkiksi työtapaturmalain osalta on tarpeen arvioida, vastaako se voimakkaasti lisääntyvän etätyön vaatimuksiin.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri