– Kahdeksan tunnin työpäivä, viikonloput, palkallinen loma, elämiseen riittävä palkka, vanhempainvapaat ja sairausajan palkka ovat vain muutamia niistä merkittävistä oikeuksista, jotka työväenliike on saavuttanut Suomessa sinnikkäällä työllään ja taistelullaan, Sarkkinen sanoi.
Useita työväenliikkeen voittamia saavutuksia on romutettu sanelupolitiikalla vain parissa vuodessa. Työttömyys, köyhyys, nälkä ja asunnottomuus ovat kääntyneet tällä hallituskaudella kasvuun.
Sarkkinen myös nosti esille oikeistohallituksen tekemien leikkausten hirvittävät vaikutukset monen suomalaisen elämään.
– Useita työväenliikkeen voittamia saavutuksia on romutettu sanelupolitiikalla vain parissa vuodessa. Työttömyys, köyhyys, nälkä ja asunnottomuus ovat kääntyneet tällä hallituskaudella kasvuun, Sarkkinen korosti.
Sarkkinen arvosteli erityisesti hallituksen päätöstä keventää suuryritysten ja hyvätuloisten verotusta samaan aikaan, kun pienituloisilta leikataan.
– Köyhiä kuritetaan kepeillä, rikkaita palkitaan porkkanoilla. Onko röyhkeydellä mitään rajaa? Sarkkinen kysyi.
Puheessaan Sarkkinen myös puolusti ammattiliittojen roolia ja kritisoi hallituksen suunnitelmia poistaa liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus sekä heikentää irtisanomissuojaa ja työsuhdeturvaa.
– Nyt jos koskaan jokaisen työntekijän on tärkeää kuulua liittoon. Se on vahvin tapa puolustaa oikeuksiaan kasvavaa eriarvoisuutta vastaan, hän painotti.
Lopuksi Sarkkinen muistutti, että myös myrskyjen keskellä on toivoa paremmasta.
– Politiikan tarkoitus on vähentää kurjuutta ja lisätä vapautta. Vasemmisto on valmis tekemään työtä oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Hanna Sarkkisen vappupuhe kokonaisuudessaan
Hyvät ystävät,
Mikä on elämän tarkoitus?
Kysymys on hyvin henkilökohtainen, mutta samalla yhteiskunnallinen. Politiikassa täytyy välillä palata perusasioiden äärelle, sillä perusasiat ja perusarvot näyttävät meille oikean suunnan maailman myrskyjen keskellä.
Rohkenen esittää tämän suuren kysymyksen näin vappuna, sillä vappuna jos jolloin on hyvä pohtia mitä mikä on elämässä ja yhteiskunnassa tärkeää, ja arvioida, onko kurssimme oikea.
Moni vastaa ehkä, että tärkeintä on terveys. Joku vastaa ehkä että lapset ja muut läheiset. Toinen saattaa sanoa, että tärkeää on luonto tai kulttuuri.
Meidän poliitikkojen on syytä miettiä, vastaavatko päätöksemme ihmisten arvostuksia?
Vastaavatko Orpon-Purran hallituksen sosiaaliturvan, vanhuspalveluiden, terveydenhuollon, lastensuojelun, koulutuksen, kulttuurin, ympäristönsuojelun leikkaukset ihmisten arvostuksia?
Tuskimpa vastaavat, sen kansa osoitti kevään vaaleissa leikkaamalla puolet pois perussuomalaisten kannatuksesta.
Hyvät toverit,
Vappuna me muistamme, juhlimme ja kiitämme nykyisiä ja menneitä työntekijöiden taisteluita paremman yhteiskunnan puolesta.
Ajan edetessä voi helposti unohtaa minkälaisia uhrauksia meitä edeltävät ovat tehneet nykyisin itsestäänselvinä pitämiemme oikeuksien puolesta.
Tänään me muistamme. Kahdeksan tunnin työpäivä, viikonloput, palkallinen loma, elämiseen riittävä palkka, vanhempainvapaat ja sairausajan palkka ovat vain muutamia niistä merkittävistä oikeuksista, jotka työväenliike on saavuttanut Suomessa sinnikkäällä työllään ja taistelullaan.
Tänäkään päivänä nämä oikeudet eivät toteudu kaikille tasavertaisesti. Siksi taistelua ja tätä tärkeää työtä on jatkettava. Mikään saavutettu etu ei ole itsestäänselvyys, eivätkä saavutukset välttämättä pysy, mikäli emme ole valmiina puolustamaan niitä myös tässä ajassa.
Hyvät toverit,
Maailman myrskytessä on hyvä palauttaa mieleen, miten asiat olivat ennen työväenliikettä ja ennen työväen vappua, jota on täällä Suomessa juhlittu nyt jo 135 vuotta.
Työväenliike syntyi oloissa, joissa nälkä ja kurjuus koskivat laajoja kansanjoukkoja. Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomi oli maailman köyhimpiä kolkkia. 1860-luvulla koko Länsi-Euroopan toistaiseksi viimeinen nälänhätä koettiin Suomessa, kun jopa 200 000 suomalaista menehtyi nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin vain parissa vuodessa.
Tuolloinkin valtaapitävät syyttivät kansaa laiskistumisesta ja vastuuttivat köyhiä omasta tilanteestaan. Budjetista vastaava senaattori J.V. Snellman totesi keskellä pahinta nälänhätää:
”Tähän asti on nimenomaisesti vaadittu, tai ainakin ajateltu, että valtion tulee poistaa kaikki puute joka mökistä. Tämä asia pitää muuttaa niin että jokainen hädän kuvaaja tunnustaa itse olevansa ensisijainen auttaja.”
Eikö tämä puhe kuulostakin tutulta?
Tänäkin päivänä valtaapitävät syyllistävät köyhiä omasta köyhyydestään. He eivät näe omien päätöksiensä seurauksia – tai ainakaan tunnusta niitä.
Tämän ajattelun kaikuja on nähtävissä Orpon hallituksen politiikassa, jossa ajatellaan työttömyyden poistuvan työttömyysturvaa leikkaamalla. Aivan kuin ihmiset olisivat vapaaehtoisia työttömiä ja köyhiä. Tällainen ajattelu oli todellisuudesta vieraantunutta 1800-luvulla, ja se on sitä tänäkin päivänä.
Hyvät kuulijat,
Työväenliikkeen ja vasemmiston historiallisten saavutuksien myötä tavallisten suomalaisten elintaso parani merkittävästi. Mutta Orpon oikeistohallitus on siirtänyt kelloja taaksepäin. Useita työväenliikkeen voittamia saavutuksia on romutettu sanelupolitiikalla vain parissa vuodessa. Työttömyys, köyhyys, nälkä ja asunnottomuus ovat kääntyneet tällä hallituskaudella kasvuun.
Oikeistohallituksen valtavat sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet ihmisten ahdistuneisuutta, ylivelkaantumista ja häätöjä. Ruoka-avun tarve on kasvanut ja yhä useampi joutuu tinkimään ravinnosta tai lääkkeistä. Tämä ei ole opposition pelottelua, vaan kyse on tuoreen Sosiaalibarometrin tuloksista.
Hyvät ystävät,
Hallituskauden alusta lähtien meille on kerrottu että näitä leikkauksia on tehtävä koska Suomella on yksinkertaisesti rahat loppu. Mutta muutama viikko sitten kehysriihessä yhtäkkiä rahaa löytyikin miljardikaupalla rikkaiden ja suuryritysten veroalennuksiin!
Kaikkien aikojen jättipotti raharikkaille ja Etelärannan herroille rahoitetaan tietysti velkarahalla. Päälle otetaan vielä miljardin pikavippi eläkerahastoista. Velkalaiva ei käänny, vaan ankkuroituu hetkeksi satamaan nimeltä Valtion eläkerahasto.
Hyvät toverit,
Keväällä 2025 hallituksen puheissa on toistunut yksi sana: kasvu. Mutta kun raaputtaa pintaa, näkee näiden puheiden todellisen tarkoituksen: huomion siirtäminen pois leikkauksista, pois arjen heikennyksistä ja pois niistä päätöksistä, jotka osuvat kipeimmin tavalliseen työntekijään.
Tosiasiassa hallituksen suuri suunnitelma ei ole valtion velan taittaminen, vaan se on hyvinvointivaltion purkaminen. Palanen kerrallaan.
On tärkeää muistaa, että Suomi ei ole vain seurannut sivusta talouden haasteita. Finanssikriisistä lähtien on tehty lukuisia niin sanottuja kasvutoimia: yhteisöveron kevennykset, kiky-sopimus, tutkimus- ja kehitystukien lisäykset.
Silti: aina kun kasvua ei näy, keksitään uusi veronkevennys, uusi leikkaus, uusi niin sanottu uudistus. Nykyhallituksen kaudella on heikennetty työlainsäädäntöä, purettu irtisanomissuojaa, leikattu sosiaaliturvaa ja perusteltu kaikkia näitä työllisyyden edistämisellä, ilman tuloksia.
Ennen kehysriihtä elinkeinoelämä ilmestyi jälleen valtioneuvoston porteille vaatimaan lisää: lisää verohelpotuksia suurille yrityksille ja varakkaille. Ja taas kerran hallitus oli valmis kuuntelemaan. Puhe vastuullisuudesta ja talouden kestävyydestä on heitetty romukoppaan, vaikka hallituksen aiemmat puheet ovat olleet täynnä tätä höttöistä velkapopulismia. Hallituksen talouspolitiikalla ei ole mitään pohjaa, on ainoastaan ideologiaa, joka ei aiemminkaan ole toiminut.
Perussuomalaisille ja kokoomukselle politiikan päämääränä ja ideologiana näyttää olevan hyvinvointivaltion purkaminen hinnalla millä hyvänsä, antaminen niille, kellä on jo ennestään eniten.
Hyvät toverit,
Niin kutsutusta kasvuriihestä tulikin veronkevennyksiä hyvätuloisille, suuryrityksille ja omistajille.
Samaan aikaan leikataan niiltä, joilla ei ole mistä ottaa. Pienituloisilta viedään, mutta hyväosaiselle löytyy aina lisää.
Köyhiä kannustetaan kepeillä eli sosiaaliturvaa leikkaamalla.
Rikkaita taas kannustetaan porkkanoilla eli jakamalla veronalennuksia.
Tämän kaiken hallitus tekee poseeraten ylimielisesti sakset kädessä.
Miten te kehtaatte? Ja niin: kyllähän te kehtaatte.
Hyvät toverit,
Nyt on pakko kysyä onko röyhkeydellä mitään rajaa? Velkalaivan kääntämisestä saarnannut hallitus kiihdyttää valtion velkaantumista, jotta vuorineuvoksien joka ikinen toive voidaan toteuttaa.
Vaaleissa rökäletappion kokeneet perussuomalaiset eivät enää edes yritä esiintyä työntekijöiden tai tavallisen kansan äänenä. Purran pikavipit on jaettu rikkaille, ja samaan aikaan perussuomalainen sote-ministeri Juuso valmistelee hymyssä suin uusia leikkauksia vanhuspalveluihin ja lastensuojeluun.
Sakset kädessä poseeraaminen kertoo perussuomalaisen puolue-eliitin menettäneen paitsi arvostelukykynsä niin myös yhteytensä kansalaisten arkeen. Politiikan seurauksista ja kansalaisten odotuksista ei välitetä vaan pääomapiirien toiveita toteutetaan kuuliaisesti ja pilkulleen.
Hyvät toverit,
Muistamme vielä kuinka Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies aikoinaan neuvoi tulevaa oikeistohallitusta: ”Matsi kannattaa ottaa alussa”.
Tässäkin oikeistohallitus on tehnyt kuten rahoittajat toivoivat ja hyökännyt ennen näkemättömällä tavalla suomalaisia työntekijöitä, ay-liikettä ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota vastaan.
Odotetusti hallituksen puoliväliriihessä nämä hyökkäykset jatkuivat. Tavoitteena näyttää olevan koko yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän hautaaminen ja ay-liikkeen murskaaminen.
Nyt hallitus on päättänyt poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Tällä päätöksellä on ainoastaan yksi tarkoitus, ja se on työntekijöiden järjestäytymisasteen heikentäminen. Tätä kautta yleissitovuus ja työntekijöiden oikeudet yritetään haudata pysyvästi.
Samalla yhä uusien työelämäheikennyksien valmistelu jatkuu edelleen: irtisanomissuojaa tullaan heikentämään ja perusteettomia määräaikaisia työsuhteita lisäämään.
Nyt jos koskaan jokaisen työntekijän on tärkeää kuulua ammattiliittoon, ja myös toimia omassa ammattiliitossa. Se on paras tapa näyttää rikkaiden omistamalle hallitukselle, että meidän yli ei kävellä.
Hyvät ystävät,
Vastarintaa tarvitaan työpaikoilla, kaduilla ja kabineteissa. Vastarinnan vaihtoehtona on äärimmäinen eriarvoisuuskehitys ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion korvaaminen amerikkalaisella mallilla.
Tämän päivän Yhdysvallat on erityisen varoittava esimerkki oligarkiasta eli rahan vallasta. Kun miljardöörit ja äärioikeisto liittoutuvat, koko sääntöpohjainen maailmanjärjestys horjuu ja talousjärjestelmä uhkaa ajautua yhä pahempaan kaaokseen. Mahdollisia voittajia tässä kehityksessä on vain vähän – ja he kuuluvat kaikkein rikkaimpien joukkoon.
Näemme maailmassa, mihin liiallinen vaurauden keskittyminen johtaa: valta kasaantuu harvoille ja demokratia murenee.
Yhdysvalloissa reaaliansiot eivät ole kasvaneet vuosikymmeniin, mutta rikkaat rikastuvat edelleen. Elon Musk, maailman rikkain mies, kampanjoi Donald Trumpin rinnalla samalla romuttaen työntekijöiden oikeuksia ja julkisia palveluja. Musk kieltäytyy neuvottelemasta työntekijöidensä kanssa, ei vain Yhdysvalloissa, vaan myös Ruotsissa, jossa Tesla on ajautunut pitkään konfliktiin ammattiliikkeen kanssa.
Haluavatko suomalaiset tätä samaa? Tuskimpa.
Suomi ei ole vielä onneksi yhtä pitkällä, mutta suunta on sama. Varallisuuserot kasvavat, sosiaaliturvaa leikataan ja työntekijöiden oikeuksia kavennetaan. Suomesta, entisestä mallimaasta, on tulossa varoittava esimerkki.
Tässä ajassa tarvitaan enemmän, ei vähemmän, työntekijöiden suojelua. Tarvitaan reilua sääntelyä, joka tukee myös rehellisesti toimivia yrityksiä. Rimaa ei pidä laskea vastuuttomien ehdoilla.
Hyvät kuulijat!
Kansa on puhunut ja hallituksen politiikka on saanut tuomionsa. Kunta- ja aluevaalien tulos oli hallitukselle täydellinen romahdus, eikä sitä pysty kaunistelemaan. Suomalainen työntekijä ymmärtää, kuka hänen puolellaan seisoo, eikä se ole tämä hallitus.
Jo vaalitenteissä nähtiin hallituspuolueiden johdossa kiemurtelua, kun he joutuivat puolustelemaan toimiaan tai esittämään vaaliohjelmissa korjauksia omiin päätöksiinsä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Ja romahduksen jälkeen sitten ihmetellään, miksi kansa puhui vaalikentillä ”vääristä asioista”. Ei: kansa puhuu juuri niistä asioista, jotka koskettavat heidän arkeaan.
Paine hallituksen sisällä kasvaa. Jokainen voi itse laskea, mitä vastaava vaalitulos tarkoittaisi eduskunnan paikkajaossa. Kuinka moni nykyisistä edustajista istuisi enää salissa? Olemme nyt hallituskauden puolivälissä. Ja kyllä: lähtölaskenta on alkanut.
Hyvät toverit,
Vaikka ajat ovat nyt kovat, on vasemmisto historiallisesti joutunut ja pystynyt toimimaan vielä vaikeammissa olosuhteissa.
Meillä on näyttöä maailman toimivimman yhteiskuntajärjestelmän, pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta. Meillä on myös kykyä uudistaa tätä järjestelmää, tehdä siitä ekologisesti kestävä sekä entistä demokraattisempi ja tasa-arvoisempi.
Rikkaiden loputtomat vaatimukset, epäonnistunut talouskuripolitiikka, nationalismi ja militarismi eivät kahlitse meidän mielikuvitustamme, vaan me katsomme aina huomiseen. Ja uskomme siihen, että huomenna on paremmin kuin tänään.
Hyvät toverit,
Itse en osaa vastata siihen, mikä on elämän tarkoitus. Mutta minulle politiikan tarkoitus on yhtäältä vähentää kurjuutta, köyhyyttä, eriarvoisuutta, väkivaltaa, sairautta ja pahoinvointia, varmistaa kaikkien perustarpeiden täyttyminen. Toisaalta lisätä ihmisten vapautta, itsensä ilmaisemisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Ja tämä kaikki on tehtävä niin, että säilytämme tulevienkin sukupolvien elämän edellytykset.
Siinäpä meille tekemistä. Mutta me emme työtä pelkää, vaan vasemmisto on valmis tarttumaan toimeen.
Mutta tänään me juhlimme!
Iloista vappua kaikille!