Sarkkinen arvostelee kovin sanoin oikeistohallituksen talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea oikeistohallituksen politiikan katastrofaalisista vaikutuksista Suomen talouteen.
– Valtion nettolainanotto kasvaa lähes miljardilla ja verotulot sakkaavat. Oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan – velkasuhde kasvaa, työttömyys lisääntyy ja leikkauspolitiikka syventää Suomen matalasuhdannetta, Sarkkinen toteaa.
Hallituksen tulisi kääntää työllisyyspolitiikkansa kurssia ja tehdä kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi
Miesten työttömyystilastot ovat tällä hetkellä Suomessa Euroopan pahimpia, ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta samalle tasolle kuin 1990-luvun laman jälkeen. Sarkkinen kritisoi puheessaan erityisesti hallituksen toivotonta työllisyyspolitiikkaa, joka on perustunut sosiaaliturvan leikkauksiin ja työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen. Sarkkinen myös peräänkuulutti pitkäaikaistyöttömien työtakuun käyttöönottamista sekä palkkatuen käytön helpottamista yhtenä ratkaisuna työttömyyskriisiin.
– Hallituksen tulisi kääntää työllisyyspolitiikkansa kurssia ja tehdä kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, Sarkkinen toteaa.
____________________________________________________________________________________________________________
Hanna Sarkkisen puhe eduskunnan täysistunnossa 18.6.2025
Arvoisa puhemies,
Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden huonosta tilanteesta. Valtion nettolainanotto kasvaa lähes miljardilla. Heikon taloustilanteen takia verokertymä sakkaa.
Oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen, mutta Suomen velkasuhde sen kun kasvaa. Oikeistohallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt Suomen matalasuhdannetta.
Pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen on kuihduttanut kokonaiskysyntää ja kasvua, ja rahaa jaetaan suurituloisille, jotka säästävät suurimman osan tuloistaan. Tämä ei ole tehokasta kasvupolitiikkaa.
Hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyysluvut ovat kasvaneet koko hallituskauden ajan. Työttömien määrä on kasvanut 80 000:lla ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nyt nousta 1990-luvun laman tasolle. Hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin ja työntekijöiden aseman heikentämiseen perustuva työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.
Erityinen huoli on pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kun työttömyysjakso pitkittyy, se vaikuttaa kielteisesti työntekijän työkokemukseen, osaamistasoon ja itseluottamukseen työmarkkinoilla. Pitkään työttömänä ollut henkilö myös helposti stigmatisoituu potentiaalisen työnantajan silmissä, mikä tämä vaikeuttaa työn saamista. Taloustieteellinen termi hystereesi kuvaa korkean työttömyyden kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia talouteen. Suomessa hystereesi aiheutti ongelmia erityisesti 1990-luvun laman jälkeen. Vaarana on, että samat ongelmat toistuvat nyt kun pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 90-luvun laman jälkeistä ennätystasoa.
Vastuu työllisyydenhoidosta on siirtynyt kunnille. Kuitenkin kuntien työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ovat heikentyneet, kun hallitus on esimerkiksi rajoittanut palkkatuen käytön mahdollisuuksia ja alimitoittanut työllisyydenhoidon määrärahat.
Vasemmistoliitto katsoo, että Suomessa tulisi harjoittaa työllisyyttä tukevaa suhdannepolitiikkaa sekä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ja auttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille. Esitämme mallia, jossa pitkäaikaistyöttömille säädetään työtakuu, eli työvoimapalveluista vastaava kunta velvoitetaan järjestämään pitkäaikaistyöttömille työtä, mikäli hän ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Työllistämisen apuna voitaisiin käyttää palkkatukea. Tulemme esittämään tähän liittyen lausumaa.
Arvoisa puhemies,
Lisäksi tulemme esittämään lausumaa jossa Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen turkistarhauksen lakkauttamiseksi Suomessa ja maksaa lisätalousarvioon sisältyvien tuotannonmenetyskorvausten sijaan tarhaajille luopumistukea.
Tulemme myös esittämään hiilinielujen informaatio-ohjauksen vahvistamiseen liittyen lausumaa, jossa edellytetään että hallitus tuo eduskunnalle lisäksi toimenpidepaketin, joilla vahvistetaan Suomen hiilinieluja ja näin pidetään kiinni mahdollisuudesta saavuttaa Suomen 2035 hiilineutraaliustavoite.
Näiden lisäksi tulemme esittämään lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto peruuttaa yksityisen hoidon Kela-korvauskorotukset ja kohdistaa säästyneet rahat hyvinvointialueille julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Voimme tulla siihen johtopäätökseen, että hallitus on harjoittanut Euroopan kenties huonointa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Muut Euroopan maat kohtaavat samoja ulkoisia shokkeja kuin Suomi, mutta silti niiden työllisyystilanne on pysynyt hyvänä. Suomi sen sijaan on miesten työttömyydessä Euroopan ykkönen, ei kovin mairitteleva saavutus sanoisin.
Tämän vuoksi esitän eduskunnan hyväksyttäväksi vastalauseemme mukaisen epäluottamuslause-ehdotuksen:
Työttömyys on kasvanut merkittävästi, ja yhä useampi on pitkäaikaistyötön. Tilannetta ei helpota se, että hallitus on heikentänyt sosiaaliturvaa historiallisella tavalla. Sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole luoneet uusia työpaikkoja hallituksen odottamalla tavalla. Hallituksen tulisi kääntää työllisyyspolitiikkansa kurssia, ja tehdä kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Työttömyyden pitkittyessä se uhkaa muuttua suhdanneluontoisesta osin pitkäaikaiseksi ja rakenteelliseksi, mikä heikentää Suomen talouden tuottavuutta ja kestävyyttä pysyvästi. Työllisyyspolitiikan epäonnistumisen vuoksi eduskunta katsoo, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.