– Lapsille aina sanotaan, että saksien kanssa ei saa juosta. Myös Orpon hallituksen tulisi tämä neuvo sisäistää. Varomaton leikki saksien kanssa on haitallista taloudelle ja uhkaa tuhota yhteiskunnan perusrakenteita, Sarkkinen totesi.
Suomen velkaantumista ei saa taitettua leikkaamalla, vaan tarvitaan kasvua. Nyt olisi jo aika laittaa sakset naulaan.
Useat asiantuntijatahot kuten Kansainvälinen valuuttarahasto ovat todenneet, että matalasuhdanteessa toteutetut leikkaukset ovat haitallisia talouskasvulle ja saattavat jopa johtaa velka-asteen kasvuun. Ajatushautomo UTAK:in keväällä julkaisemien laskelmien mukaan näin on todennäköisesti käymässä Suomelle.
– Mitä enemmän hallitus matalasuhdanteessa leikkaa, sitä kauemmas maali karkaa, Sarkkinen totesi.
Suomen talous on vaarassa joutua kierteeseen, jossa matalasuhdanne jatkuu ja velkasuhde kasvaa leikkausten myötä. Talouden matalasuhdanne on pitkittynyt ja työttömyys on noussut hälyttävän korkealle. Suomen työttömyysluvut ovat Euroopan toiseksi pahimmat ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy 1990-luvun laman jälkeisiä ennätyksiä. Pitkäaikaistyöttömyydellä on taipumus muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi, jota on vaikea alentaa. Tämä heikentää talouskasvun edellytyksiä myös pitkällä tähtäimellä. Kansantalouden heikko tilanne heijastuu myös julkiseen talouteen. Kun kasvu on heikkoa ja työttömyys lisääntyy, valtion verotulokertymät vähenee ja paine julkisille menoille kasvaa.
Puheessaan Sarkkinen korosti, että Suomen talouden suurin ongelma on riittämätön kysyntä ja että hallituksen erityisesti pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset vain pahentavat ongelmaa.
– Pienituloisilta leikkaaminen on erityisen haitallista, sillä pienituloiset laittavat lähes kaikki rahansa suoraan kotimaan kulutukseen, Sarkkinen muistutti.
Vasemmistoliiton vaihtoehdoksi Sarkkinen esitti kotimaisen kysynnän ja työllisyyden tukemista oikein ajoitetulla ja kasvua tukevalla suhdannepolitiikalla sekä aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Sarkkinen myös peräänkuulutti investointeja vihreään siirtymään ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon sekä panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja vihreään siirtymään.
– Suomen velkaantumista ei saa taitettua leikkaamalla, vaan tarvitaan kasvua. Nyt olisi jo aika laittaa sakset naulaan, Sarkkinen totesi.
_____________________________________________________________________________________________________________
Hanna Sarkkisen puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella 20.8
Lapsille aina sanotaan, että saksien kanssa ei saa juosta.
Myös Orpon hallituksen tulisi tämä neuvo sisäistää.
Varomaton leikki saksien kanssa on haitallista taloudelle ja uhkaa tuhota yhteiskunnan perusrakenteita
Hyvät ystävät,
Talouden elpymistä on odotettu jo pitkään, ja edelleen odotamme.
Talous mataa ja työttömyys on noussut hälyttävän korkealle. Suomen työttömyysluvut ovat Euroopan toiseksi pahimmat. Erityisen huolestuttava on laman jälkeisiä ennätyksiä hipova pitkäaikaistyöttömyyden taso.
Kansantalouden heikko tilanne heijastuu myös julkiseen talouteen. Kun talous mataa ja työttömyys lisääntyy, on verotulokertymä heikko ja sosiaaliturvakulut kasvavat.
Vaikka hallitus kuinka leikkaa, aukko vain kasvaa.
Hallitus sanoo, että heikko suhdannetilanne on syynä sen taloustavoitteiden karkaamiseen. Se on osittain totta.
Samalla hallitus kuitenkin unohtaa oman osansa. Sen kuinka se kevään miljardiluokan veronkevennyksillä syvensi valtion talouden alijäämää, ja sen, kuinka se on omilla päätöksillään syventänyt ja pitkittänyt matalasuhdannetta.
Hyvät ystävät,
Joskus leikki saksien päättyy vahinkoon. Näin on käynyt oikeistohallitukselle.
Kotimaisen kulutuksen veto vaikuttaa talous- ja työllisyyslukuihin ratkaisevasti.
Kun hallitus on keskellä matalasuhdannetta leikannut pienituloisten toimeentulosta, korottanut arvonlisäveroa, karsinut julkisia investointeja ja vähentänyt leikkauksilla työvoiman kysyntää, on se samalla heikentänyt työllisyyttä ja pitkittänyt matalasuhdannetta.
Suomen talouden suurin ongelma on tällä hetkellä kysynnän puute. Ihmiset eivät osta, työtä ei ole tarjolla. Ja yritykset eivät palkkaa koska tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää.
Mitä enemmän hallitus matalasuhdanteessa leikkaa, sitä kauemmas maali karkaa. Pienituloisilta leikkaaminen on erityisen haitallista, sillä pienituloiset laittavat lähes kaikki rahansa suoraan kotimaan kulutukseen.
Asialla on psykologinen puolensa. Kun työttömyys ympärillä kasvaa, sosiaalisia turvaverkkoja heikennetään ja uusilla leikkauksilla pelotellaan, eivät hekään uskalla kuluttaa, joilla rahaa olisi. He, joilla on siihen varaa mieluummin säästävät kuin kuluttavat. Ihmiset pelkäävät ja varautuvat tulevaan. Nyt heinäkuussa kulutus hieman onneksi elpyi, mutta nyt Purran sakset leikkaavat taas tulevaisuuden uskoa.
Julkista velkaantumista mitataan velan suhteella bruttokansantuotteeseen. Olennaista ei ole velanmäärä sinänsä, vaan velan määrä suhteessa talouden kokoon. Velkasuhteeseen voidaan vaikuttaa joko pienentämällä velan määrää tai kasvattamalla taloutta. Suomen julkista velkaantumista ei saa taitettua leikkaamalla, vaan tarvitaan kasvua.
Kuitenkin hallitus suunnittelee jälleen uusia miljardileikkauksia. Pelkona on, että niidenkin jälkeen tavoite velkasuhteen taittamisesta karkaa yhä kauemmas.
Maailmalla matalasuhdanteessa leikkaamisen haitallisuus on jo tunnustettu, ymmärretään, että matalasuhdanteessa leikkaaminen voi kasvattaa velkasuhdetta. Mutta Suomessa yhä juostaan saksien kanssa.
Hyvät ystävät,
Usko leikkaamiseen on luja. Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu täysin sosiaaliturvan leikkaamiseen. Hallituksen niin sanottu työn linja on sosiaaliturvan leikkaamisen linja.
Linja perustuu uskoon siitä, että kun tarpeeksi leikataan niin ihmiset menevät töihin. Tämä tarkastelutapa ei ota huomioon sitä, ettei töihin noin vain mennä.
Töihin on vaikea mennä, jos töitä ei ole. Tai jos osaaminen ei ole ajan tasalla, jos työkyvyssä on puutteita, jos hoivavastuiden takia ei pysty tekemään palkkatyötä, jos töihin ei syrjinnän takia oteta.
Hyvät ystävät,
No mikä sitten on vaihtoehto?
Kotimaan kysynnän, kasvun ja työllisyyden tukeminen oikeinajoitetulla suhdannepolitiikalla, joka on paras tapa taittaa velkaantuminen.
Ostovoiman kasvattaminen sosiaaliturvaleikkausten perumisella.
Verotulojen kasvattaminen esimerkiksi säätämällä suurten varallisuuksien miljonäärivero ja luopumalla tehottomista verotuista.
Harkitut investoinnit esimerkiksi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Kasvun tukeminen panostamalla osaamiseen ja tutkimukseen.
Aktiivinen työllisyyspolitiikka, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy.
Aktiivinen elinkeinopolitiikka, joka pyrkii realisoimaan vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja nostamaan jalostusarvoa.
Keskittyminen pitkän aikavälin talouden rakennehaasteiden, kuten väestön ikääntymisen, hoitamiseen.
Hyvät ystävät,
50 vuotta sitten 63 000 työtöntä oli hätätila, nyt työttömiä on yli 330 000 eivätkä hallituksen hälytyskellot vielä soi.
Uusia työllisiä piti tulla 100 000, mutta tulikin yli 80 000 työtöntä lisää.
Mitään ei ole kuitenkaan opittu, vaan kela on laitettu valmistelemaan jälleen uusia leikkauksia sosiaaliturvaan.
Olisiko jo aika laittaa sakset naulaan?