Sarkkinen puhui tänään vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.
Tässä kuussa uutisoitiin, että palkka-avoimuushankkeen valmistelu on keskeytetty hallituspuolueiden välisten ristiriitojen tähden.
– Ei voi olla niin, että hallituksen keskeisin palkka-tasa-arvoa edistävä hanke kaikessa hiljaisuudessa kuopataan. Hallituspolitiikka ei voi olla rusinoiden nyppimistä pullasta, vaan yhdessä sovituista tavoitteista on pidettävä kiinni, Sarkkinen vaati.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus lisää työntekijöiden tosiasiallisia oikeuksia palkkatietouteen ja puuttuu sitä kautta palkkasyrjintään.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus lisää työntekijöiden tosiasiallisia oikeuksia palkkatietouteen ja puuttuu sitä kautta palkkasyrjintään.
– Samat pelisäännöt koskevat kaikkia hallituspuolueita, joten asia on syytä ottaa mitä pikimmiten hallituspuolueiden puheenjohtajien käsittelyyn, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen oli tyytyväinen siihen, että vaikeidenkin aikojen keskellä hallitus on onnistunut tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Kokoaikaiseksi muutetulla työllisyysasteella mitattuna Suomi on jo ohittanut Ruotsin työllisyydessä.
– Tästä on syytä olla ylpeä. Oikeiston mukaan tämän ei pitänyt olla mahdollista ilman, että palkkoja ja työehtoja poljetaan tai ilman että sosiaaliturvaa leikataan, mutta olemme osoittaneet, kuinka kaukana todellisuus on näistä puheista, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen haluaisi laajentaa keskustelua työllisyysasteen lisäksi myös työelämän laatuun ja työhyvinvointiin.
Työllisyysasteen lisäksi on kannettava huolta työehdoista, palkkojen riittävyydestä, työssäjaksamisesta ja työelämän yhdenvertaisuudesta.
– Työllisyysasteen lisäksi on kannettava huolta työehdoista, palkkojen riittävyydestä, työssäjaksamisesta ja työelämän yhdenvertaisuudesta.
Sarkkinen muistutti puheessaan myös kevään eduskuntavaalien korkeista panoksista.
– Hallitus on aloittanut hyvinvointivaltion uudistamisen ja korjaamisen. Sen me olemme tehneet kriisien ja vaikeuksien keskellä. Paljon jää kuitenkin seuraaville hallituksillekin vielä tehtävää.
– Toimiva hyvinvointivaltio ja yhteiskunnallinen tasa-arvo on paras suoja epävarmoina aikoina. Kevään eduskuntavaalit ratkaisevat, jatketaanko hyvinvointivaltion korjaamista vaiko ei, Sarkkinen sanoi.
Hanna Sarkkisen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 23.8.2022 pitämä puhe kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät, arvoisat edustajatoverit
Olemmeko astuneet uuteen epävakauden aikaan?
Tämä kysymys viipyilee väistämättä mielessäni, kun ajattelen kulunutta hallituskautta. Koronapandemia, alati etenevä ilmastokriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kansainvälisten jännitteiden kasvu, taloudellinen epävarmuus ja elinkustannusten nopea nousu.
Kriisit ovat leimanneet kuluvaa hallituskautta ja kriisit leimaavat myös edessä olevaa politiikan syksyä.
Historian murroskohtia ei välttämättä tunnista kun niitä elää, mutta olen alkanut ajatella, että ehkä me nyt elämme jonkinlaisessa murros- tai saranavaiheessa.
Luettelemieni kriisien ja epävakauksien luonne on kansainvälinen. Pieni Suomi on lastuna kansainvälisillä aalloilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö kykenisi itse ja yhdessä muiden kanssa vaikuttamaan kohtaloomme. Me emme varmasti tiedä, mikä historian sivu seuraavaksi kääntyy, mutta me voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi se sivu osaltamme kirjoitetaan.
Hyvät ystävät,
Muu ei ole varmaa kuin epävarmuus, mutta paras lääke epävarmuuteen ovat yhteiskunnan turvaverkot ja tasa-arvo. Kun maailma ympärillä on epävarma, on meidän huolehdittava siitä, että yhteiskunnan turvaverkot ovat kunnossa.
Kattava sosiaaliturva, toimivat palvelut ja ihmisten osaamisen ja voimavarojen tukeminen ovat paras vakuutus epävarmassa maailmassa. Eriarvoisuutta torjuva yhteiskunta pärjää paremmin vaikeissakin tilanteissa.
Siksi on niin tärkeää, että kriisienkin keskellä me olemme tehneet uudistuksia ja panostuksia sosiaaliturvaan, koulutukseen ja palveluihin.
Ja toisaalta siksi on niin tärkeää, että kriisitoimissa huomioidaan eriarvoisuuden torjunta ja pyritään pitämään huolta erityisesti pienituloisista.
Energian hinta ja muu elinkustannusten nousu huolettaa meitä kaikkia. Hallituksen on budjettiriihessä löydettävä keinoja, joilla hintojen nousua voidaan kompensoida erityisesti pienituloisille ihmisille.
Olemme esittäneet kohdennettuja toimia pienituloisille lapsiperheille toimeentulotuen perusosan ja työttömyysturvan lapsikorotuksen noston muodossa.
Lämpö on perustarve ja sähkön hinnan nousu uhkaa ajaa joitain kotitalouksia todella ahtaalle, joten keinoja energian hinnan nousun hillitsemiseen ja kompensointiin on nyt etsittävä.
Etuudet on onneksi Suomessa indeksoitu eli ne nousevat elinkustannusten noustessa. Esimerkiksi työeläkkeisiin on vuodenvaihteessa tulossa poikkeuksellisen isot korotukset.
1.8. tehtiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin vasemmistoliiton aloitteesta aikaistettu ylimääräinen indeksikorotus. Mikäli hintojen nousu näyttää jatkuvan myös ensi vuonna, on varauduttava ylimääräisiin indeksikorotuksiin myös ensi vuoden aikana.
Yksi etuus, nimittäin lapsilisä, ei kuitenkaan ole sidottuna mihinkään indeksiin. Sen ostovoima on vuosikymmenten saatossa romahtanut ja olenkin nostanut esiin, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin. Se ei ole yhtä näyttävä toimi kuin ehdotettu ylimääräinen lapsilisä, mutta se olisi pitkällä tähtäimellä viisas ratkaisu.
Joka tapauksessa, mihin tahansa keinoihin hallitus lopulta päätyy, niiden on huomioitava myös ja erityisesti pienituloiset kotitaloudet ja siitä meidän on vasemmistoliitossa muistutettava.
Hyvät ystävät,
Vaikeidenkin aikojen keskellä hallitus on onnistunut lähes mahdottomana pidetyssä tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tilastointitavan muutos huomioiden tavoite on saavutettu jo etuajassa. Kun Suomea verrataan usein Ruotsiin, on hyvä huomata, että kokoaikaiseksi muutetulla työllisyysasteella mitattuna olemme jo ohittaneet Ruotsin työllisyydessä.
Tästä on syytä olla ylpeä. Oikeiston mukaan tämän ei pitänyt olla mahdollista ilman, että palkkoja ja työehtoja poljetaan tai ilman että sosiaaliturvaa leikataan mutta olemme osoittaneet kuinka kaukana todellisuus on näistä puheista.
Kuitenkin pelkän työllisyysasteen lisäksi työelämän ympärillä käytävää keskustelua olisi syytä laajentaa työelämän laatuun ja työhyvinvointiin.
Työllisyysasteen lisäksi on kannettava huolta työehdoista, palkkojen riittävyydestä, työssäjaksamisesta ja työelämän yhdenvertaisuudesta.
Työllä on myös tultava toimeen, eikä työn pidä tuhota planeettaa tai ihmisen terveyttä.
Kun yhteiskunta muuttuu, niin työ muuttuu sen mukana. Myös työlainsäädännön on elettävä ajassa. Työelämämme on kansainvälistynyt ja se on sinänsä hyvä asia.
Kuitenkin ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyy liian usein hyväksikäyttöä ja alipalkkausta. Olemme lisänneet työsuojeluvalvonnan resursseja ja nyt sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa on lainsäädännön muutos, joka antaa lisätoimivaltuuksia alipalkkaukseen puuttumiseen.
Resurssien vahvistus ja lain tarkistus ovat tärkeitä askelia eteenpäin, mutta vasemmistoliiton poliittisena tavoitteena on edelleen alipalkkauksen yksiselitteinen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeuden säätäminen.
***
Työllisyyden edellytys on työkyky.
Perinteiset työkykyhaasteet ovat edelleen olemassa ja niihin on kiinnitettävä huomiota, mutta niiden rinnalle ja ohi ovat kirineet mielenterveyden ongelmat.
Mielenterveysongelmat ovat suurin ennenaikaisten eläköitymisten syy.
Olen kiertänyt ja kierrän nyt elokuussa suomalaisilla työpaikoilla keskustelemassa muun muassa työhyvinvoinnista. Ilmeiseksi on käynyt, että mielenterveydet ongelmat ovat laaja kansallinen haaste, mutta selväksi on käynyt myös se, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja niiden hoitamiseksi.
Avainasioita ovat avoin keskustelukulttuuri ja hyvä työilmapiiri, kuormituksen hallinta ja työn mukauttaminen tarvittaessa sekä työterveysyhteistyön ja palveluiden kehittäminen.
Vaikka ratkaisut ovat työpaikkojen arjessa, pyrimme sosiaali- ja terveysministeriössä tukemaan työtä muun muassa Työelämän mielenterveysohjelmalla sekä työturvallisuuslain uudistuksella, jonka tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista työpaikoilla.
Hyvät ystävät,
Palkka-tasa-arvoon on meillä vielä valitettavan paljon matkaa.
Iso osa sukupuolten välisestä palkkaerosta syntyy alojen eriytyneisyydestä ja naisvaltaisten alojen alemmista palkoista.
Kuitenkin palkkauksen tasavertaisuuteen on kiinnitettävä huomiota myös alojen ja työpaikkojen sisällä.
Palkka-avoimuuden edistäminen on ollut hallituksen keskeinen tavoite, jolla oli tarkoitus edistää palkkatasa-arvoa.
Myös hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti sovittu, että lisäämme työntekijöiden tosiasiallisia oikeuksia palkkatietouteen ja puutumme sitä kautta tehokkaasti palkkasyrjintään.
Saimme kuitenkin elokuussa kuulla, että asian valmistelu on keskeytetty hallituspuolueiden välisten ristiriitojen tähden.
Me vaadimme, että asian käsittelyä jatketaan. Ei voi olla niin, että hallituksen keskeisin palkka-tasa-arvoa edistävä hanke kaikessa hiljaisuudessa kuopataan. Hallituspolitiikka ei voi olla rusinoiden nyppimistä pullasta, vaan yhdessä sovituista tavoitteista on pidettävä kiinni.
Palkkatasa-arvon edistäminen on vasemmistoliitolle tärkeä teema ja samat pelisäännöt koskevat kaikkia osapuolia, joten asia on syytä ottaa mitä pikimmiten hallituspuolueiden puheenjohtajien käsittelyyn.
Hyvät ystävät,
Toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita ei ole ilman henkilöstöä. Henkilöstöä ei saada, mikäli palkat ja työehdot eivät ole kilpailukykyisiä suhteessa muihin aloihin.
Henkilöstö ei jaksa työssään, mikäli työkuormitus ei ole kohtuullinen ja työtä ei voi tehdä kunnolla. Henkilöstö äänestää jaloillaan, jos johtaminen ei ole kunnossa ja työilmapiiri ei ole hyvä.
Sote-alan tämän hetkisessä vaikeassa tilanteessa vaikuttavat monet kehityskulut, eikä tilanteeseen ole ihmelääkkeitä. Pitkään jatkuneen säästämisen ja tehostamisen lisäksi taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen, joka lisää palvelujen kysyntää ja alalta eläköitymisiä.
Mutta nyt pitää etsiä ratkaisuja.
Olennaista on työehtokiistan ratkaisu ja palkkasovun saavuttaminen. Työehtojen on oltava kilpailukykyisiä suhteessa muihin aloihin ja työn vaativuuteen.
Olennaista on riittävien resurssien ohjaaminen palveluihin, jotta työtä voi tehdä hyvin.
Olennaista on riittävä koulutus, osaamisen tunnustaminen ja kehittymisen mahdollisuudet.
Olennaista on johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Olennaista on palveluketjujen parantaminen, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti.
Paljon on työtä tehtävänä. Tilanne kentällä on vaikea. On tärkeä nähdä kokonaiskuva. Ymmärrän, että alueilla on nyt hyvin vaikea tilanne, mutta on ymmärrettävä että hoitajamitoituksen voimaantulon lykkääminen ei ratkaise ongelmien juurisyitä, vaan tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa tarkastelua.
Hyvät ystävät,
Eduskunnan syksystä tulee kiireinen. Hallitus on muistamassa kansanedustajia yli kahdellasadalla annettavalla lakiesityksellä.
Joukossa on hyviä ja kauan odotettuja esityksiä sekä joitain haastaviakin kokonaisuuksia.
Hallitusvastuun kantaminen ei ole aina yhtä ruusuilla tanssimista, ja hankaliakin asioita joudumme välillä hyväksymään.
Iso kuva on kuitenkin tärkeä pitää kirkkaana mielessä. Hallitus on aloittanut hyvinvointivaltion uudistamisen ja korjaamisen. Sen me olemme tehneet kriisien ja vaikeuksien keskellä. Paljon jää kuitenkin seuraaville hallituksillekin vielä tehtävää.
On äärettömän tärkeää, millainen hallituspohja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen maata johtaa.
Toimiva hyvinvointivaltio ja yhteiskunnallinen tasa-arvo on paras suoja epävarmoina aikoina. Kevään eduskuntavaalit ratkaisevat, jatketaanko hyvinvointivaltion korjaamista vaiko ei?
Millainen sivu seuraavaksi kirjoitetaan?
Se on äänestäjistä kiinni.