– Viime vuosina pankit ovat tehneet ennätysvoittoja, joista huomattava osa on sikäli ansiottomia, että ne ovat pitkälti seurausta keskuspankkien korkopolitiikasta, johon liikepankit eivät itse voi vaikuttaa. Olisi kohtuullista, että vähintään tällaisia ylivoittoja verotettaisiin nykyistä tiukemmin, eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuva Sarkkinen sanoo.
”Pankkien tekemät jättivoitot korkeilla koroilla ovat suoraa tulonsiirtoa tavallisilta ihmisiltä pankkien omistajille”
Vuonna 2023 Suomessa toimivien pankkien voitot kasvoivat historiallisen paljon, ja monet niistä tekivät kaikkien aikojen parhaan tuloksen.
– Pankkien tekemät jättivoitot korkeilla koroilla ovat suoraa tulonsiirtoa tavallisilta ihmisiltä pankkien omistajille.
Samaan aikaan, kun pankit ja niiden omistajat rikastuvat, on monen suomalaisen taloudellinen tilanne vaikeutunut korkojen ja hintojen nousun, hallituksen rajujen leikkausten sekä talouden laskusuhdanteen vuoksi.
– On epäoikeudenmukaista ja kansantaloudellisestikin järjetöntä, että hallitus köyhdyttää köyhiä entisestään, mutta ei osallista valtavia ylituottoja saavia yrityksiä hyvinvointivaltion rahoitukseen ja julkisen talouden vahvistamiseen. Näin voitaisiin helposti kerätä satoja miljoonia euroja lisää verotuloja vuodessa, Sarkkinen sanoo.
Esimerkiksi fossiilienergiayritysten kohtuuttomia tuottoja rajoitettiin EU:ssa energian kallistuttua nopeasti Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan. Suomessakin fossiilienergiayhtiöiden vuoden 2023 voittoja verotettiin erillisellä ylituottojen windfall-verolla. Pankkien ylituottojen verottaminen olisi Sarkkisen mukaan nykyisessa tilanteessa vähintään yhtä perusteltua. Joissain Euroopan maissa näin on toimittukin.
”Kohtuullinen pankkivero voisi tarkoittaa Suomessa valtiolle satoja miljoonia euroja lisätuloja vuodessa”
– Nyt kun hallitus lähtee etsimään lisää valtion taloutta tasapainottavia toimia, on kaikki verokeinot käytävä läpi ja myös omistajien on osallistuttava talkoisiin.
Rahoitussektorin verotus ylipäänsä on Suomessa kevyttä, varsinkin suhteessa sen kansantaloudelle aiheuttamiin järjestelmätason riskeihin.
Muissa Pohjoismaissa rahoitusalalle on säädetty erillisiä kansallisia veroja. Ruotsissa käytössä on pankin taloudellisiin vastuisiin suhteutettu riskivero. Tanskassa ja Norjassa pankeilta peritään 3–4 prosenttiyksikköä muita suurempaa yhteisöveroa sekä henkilökustannuksiin perustuvaa veroa.
– Suomen tulisi seurata muita Pohjoismaita ja vastuuttaa pankit maksamaan oikeudenmukainen osuus yhteiskunnan rahoittamisesta. Kohtuullinen pankkivero voisi tarkoittaa Suomessa valtiolle satoja miljoonia euroja lisätuloja vuodessa, Sarkkinen sanoo.