Sarkkinen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta. Hän kritisoi hallitusta siitä, että velkaantuminen lakkasi huolestuttamasta, kun veronalennuksia kohdistettiin suurituloisiin ja suuryrityksiin.
– Hallitus kutsuu näitä veroalennuksia kasvutoimiksi, mutta ne kasvattavat lähinnä valtion velkaa, Sarkkinen sanoo.
– Hallituksen todellinen tavoite ei tainnutkaan olla velan taittaminen, vaan hyvinvointivaltion purku: pienituloisten ja palkansaajien kustannuksella, hyvätuloisten, terveysjättien ja työnantajajärjestöjen eduksi, Sarkkinen sanoo.
Hän huomauttaa, että hallitus ei ole onnistunut myöskään työllisyyspolitiikassaan.
Hallituksen todellinen tavoite ei tainnutkaan olla velan taittaminen, vaan hyvinvointivaltion purku: pienituloisten ja palkansaajien kustannuksella, hyvätuloisten, terveysjättien ja työnantajajärjestöjen eduksi.
– Pitkäaikaistyöttömyys on nousemassa 90-luvun laman ennätyksiin. Missä ovat toimet? Hallituksen ”työllisyystoimet” ovat sosiaaliturvan leikkaamista, mutta se ei auta pitkäaikaistyötöntä työllistymään, Sarkkinen sanoo.
Myös koulutusleikkauksia hän pitää vastuuttomina.
– Kasvuriihessä leikataan koulutuksesta mutta alennetaan yhteisöveroa. Millä logiikalla tämä nostaa Suomen talouden? Sarkkinen kysyy.
Sarkkinen nostaa myös esille hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen ja vetoaa hallituspuolueisiin, jotta alueille annettaisiin lisäaikaa talouden sopeutukseen ja hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoiteaikaa pidennettäisiin.
– Hyvinvointialueet ovat mahdottomassa tilanteessa. Jos rahoituslakia ei muuteta, päädytään lyhytnäköisiin ja kalliiksi tuleviin leikkauksiin, joista kärsivät suomalaiset, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen on lisäksi huolissaan suunnitelmasta sitoa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hän muistuttaa, ettei edes talouskasvu auta bruttokansantuotteeseen sidotun määrärahatavoitteen saavuttamisessa.
– Koska menotaso kasvaa talouden mukana, kasvavat puolustusmenot joudutaan käytännössä kattamaan velalla, veronkorotuksin tai leikkaamalla muita julkisia menoja. Vasemmistoliitto ei sitoudu prosenttitavoitteisiin, vaan meidän mielestämme puolustusmenoja tulisi kasvattaa tarveperusteisesti, ei kaavamaisesti prosenttiluvun mukaan. Siitä, miten kasvavat puolustusmenot katetaan, on käytävä avointa ja parlamentaarista keskustelua, Sarkkinen sanoo.