Tässä juttusarjassa esittelemme muutamia tuoreita vasemmistolaisia aluevaltuutettuja eri puolilta maata. Juttusarjan toisessa osassa ääneen pääsevät Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu Tiina Ahlfors Espoosta, Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu Leo Kylätasku Porvoosta sekä Vantaan ja Keravan aluevaltuutettu Funda Demiri Vantaalta.
Vankkaa sote-alan ja politiikan osaamista
Länsi-Uudellamaalla vasemmistoliiton kannatus sotevaaleissa oli 4,8 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesän 2021 kuntavaaleissa. Espoolainen Tiina Ahlfors, 45, keräsi alueen suurimman äänimäärän vasemmiston listalla ja nousi aluevaltuustoon yhdessä kolmen muun vasemmistolaisen valtuutetun kanssa.
Ahlfors kokee, että puolueella olisi ollut mahdollisuus saada alueella vieläkin parempi tulos. Hänen mukaansa ihmiset selkeästi pitivät vasemmiston ehdokkaita osaavina sote-asioissa, mutta vaalit itsessään koettiin vielä etäisiksi.
– Länsi-Uudellamaalla on vahvempia kannatusalueita, joissa menestyttiin nyt ihan hyvin, Karkkilassa todella hyvin, ja Espoossakin kannatusta saatiin vähän ylöspäin. Meillä on aika paljon tekemistä ennen seuraavia vaaleja, jotta osoitamme todella vasemmiston tärkeyden. Uskon, että meillä on hyvät edellytykset onnistua: aluevaltuustoryhmässä on vankkaa politiikan ja alan osaamista.
Ahlforsilla itsellään on parinkymmenen vuoden kokemus mielenterveys- ja päihdetyöstä kaupungilta, järjestöistä ja nykyään psykoterapeutti-yksinyrittäjänä omalla vastaanotollaan.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat Ahlforsille tärkeitä teemoja myös aluevaltuutettuna. Lisäksi hän nosti vaalikampanjassaan esiin sosiaalialan osaamisen vahvistamisen sekä saattohoidon ja palliatiivisen hoidon laadun ja saatavuuden parantamisen.
Ahlfors kuvailee, että Suomessa on ollut pitkään vallalla oikeiston vaalima ajatus julkisen sektorin tehottomuudesta, ja nyt oikeiston harjoittama politiikka on alkanut todella näkyä. Sotevaaleihin ehdolle lähtiessään Ahlfors ajatteli, että oikeiston politiikka tarvitsee vastavoimaa.
– Meillä on Länsi-Uudellamaalla neljä valtuutettua, joten emme yksin pysty vahvistamaan julkisia palveluita, moniammatillisuutta ja työntekijöiden asemaa, mutta olen toiveikas, että saamme osaamisella ja sinnikkyydellä äänemme kuuluviin.
“Hyvinvointialue on yhteisö”
Itä-Uudellamaalla vasemmistoliitto ylsi 3,1 prosentin kannatukseen ja sai aluevaltuuston yhden paikan. Tuo paikka kuuluu porvoolaiselle muusikolle ja soitonopettajalle Leo Kylätaskulle, 40.
Kylätasku päätyi lähtemään ehdolle aluevaltuustoon, koska sote-uudistuksen yhteydessä tehtävät muutokset hyvinvointipalveluiden ja pelastustoimen käytäntöihin ovat merkittäviä. Yksi keskeinen kysymys on, miltä osin ja missä mittakaavassa palvelut järjestää julkinen sektori, ja mistä vastaavat yritykset. Kylätasku kuvailee, että julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on hienovarainen, monitahoinen ja joiltain osin haastavakin kysymys.
Hänen mukaansa ‘yleisvasemmisto’ eli vasemmistoliitto, SDP ja osa muun muassa vihreistä ja RKP:stä pitää tärkeänä joustavia mahdollisuuksia, joita yritykset tarjoavat hyvinvointialueille.
– Huolena on suurimpien yksityisten terveysjättien rooli siltä kannalta, että verovaroin rahoitettavien palveluiden synnyttämää liikevoittoa valutetaan yhtiöiden omistajille tarpeettoman suuri osuus kokonaispotista.
Aluevaltuustossa Kylätasku haluaa keskittyä erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden parantamiseen. Kiireelliseksi kehityskohteeksi hän nimeää myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Vanhuspalveluiden parantamisen hän toteaa olevan tärkeää monille valtuutetuille.
– Hyvinvointialue on yhteisö. Valtuusto päättää, miten yhteisö huolehtii kaikista jäsenistään.
Vaikka Kylätasku on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ainoa vasemmistolainen valtuutettu, hän on lähtenyt valtuustotyöhön hyvällä mielellä. Vasemmistolaisen politiikan tekemisen tärkeimmäksi keinoksi hän nimeää yhteistyön rakentamisen läheisten puolueiden ja tapauskohtaisesti myös ideologisesti etäisempien ryhmien poliitikkojen kanssa.
– Yleisfiilis on hyvä. Erittäinkin toiveikas. Aluevaltuustoon valittiin kaikista puolueista poliitikkoja, joiden osaamista katson ylöspäin.
Vasemmistoliitto nosti kannatustaan Itä-Uudellamaalla 0,5 prosenttiyksikköä kesän 2021 kuntavaaleihin verrattuna. Vasemmistoliiton kannatuksessa Itä-Uudellamaalla on Kylätaskun mukaan nostamisen varaa. Hänen mukaansa Porvoossa kannatusnousu näyttää mahdolliselta, ja kannatus onkin ollut hienoisessa ja tasaisessa kasvussa.
– Monissa ympäröivissä kunnissa vasemmistoliiton tulee pyrkiä uudistumaan ja herättämään uusien aktiivisten jäsenten mielenkiinto. Tätä työtä pyrimme tekemään alueella yhdessä kaikkien paikallisosastojen kesken.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden häpeäleima poistettava
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yksi vasemmistoliiton kuudesta valtuustoon nousseesta henkilöstä on vantaalainen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Funda Demiri, 23. Vantaa-Keravalla Vasemmistoliitto ylsi 8,5 prosentin ääniosuuteen, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä parempi tulos kuin viime kesän kuntavaaleissa. Demiri kuvailee, että puolueen menestys sotevaaleissa oli ‘huippua’.
– Ihmiset luottavat vasemmistoon hyvinvoinnin suhteen ja se näkyi myös vaalituloksessa. Lähden huippu fiiliksillä edistämään vasemmiston porukalla hyvinvointia Vantaa-Kerava alueella, vasemmistoliiton kolmanneksi suurimman äänipotin alueella kerännyt Demiri iloitsee.
Ammatiltaan Demiri on lähihoitaja ja työskentelee tällä hetkellä Vantaan päihdepalveluissa. Demiri pitää tärkeänä, että sote-alan ammattilaisia on mukana päättämässä hyvinvointialueiden asioista.
– Meillä on kokemusta ja tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu sekä siitä, kun sosiaali- ja terveyspalveluita alibudjetoidaan ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Tarvitsemme nuorta näkökulmaa ja feminismiä päätöksentekoon, mikä oli minulle yksi syy lähteä ehdolle.
Itselleen tärkeiksi teemoiksi aluevaltuustossa Demiri nimeää esimerkiksi hoitoalan työntekijöiden hyvinvoinnin ja palkkauksen parantamisen, nykyistä sujuvamman ja helpomman pääsyn gynekologille sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on päästävä nykyistä nopeammin ja helpommin.
– Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta myös stigman poistaminen on tärkeää. Tämän eteen valtuuston on tehtävä töitä.