Tässä juttusarjassa esittelemme muutamia tuoreita vasemmistolaisia aluevaltuutettuja eri puolilta maata. Juttusarjan neljännessä ja viimeisessä osassa pääsevät ääneen Kanta-Hämeen aluevaltuutettu Erja Hirviniemi Riihimäeltä, Kainuun aluevaltuutetut Pertti Granqvist Sotkamosta ja Miikka Kortelainen Kajaanista sekä Pohjois-Karjalan aluevaltuutettu Tapio Hämäläinen Rääkkylästä.
Kohti seitsemän vuorokauden hoitotakuuta
Kanta-Hämeessä vasemmistoliiton ääniosuus sotevaaleissa kasvoi yli kaksi prosenttiyksikköä kuntavaaleihin 2021 verrattuna ja kipusi 10,2 prosenttiin. Vasemmistoliitto sai hyvinvointialueelle kuusi aluevaltuutettua, joista listan ääniharavaksi nousi riihimäkeläinen sairaanhoitaja Erja Hirviniemi, 65.
– Vaalimenestys Riihimäellä oli huikea. Olimme sotevaaleissa Riihimäen toiseksi suurin puolue lähes tasatuloksella SDP:n kanssa. Kanta-Hämeessä menestyimme muutenkin samalla tasolla kuin valtakunnallisesti, Hirviniemi summaa tunnelmia.
Hirviniemi on työskennellyt julkisella sektorilla yli 43 vuotta. Hän kertoo luottaneensa aina perusterveydenhuollon toimivuuteen ja kehittäneensä perusterveydenhuollon työtä tähän saakka työntekijänä. Nyt hän pääsee tekemään samaa työtä myös aluevaltuutettuna.
– Perusterveydenhuollon kehittäminen on ykkösasia tässä uudistuksessa. Toivon, että soteuudistus kaataa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja ja parantaa entisestään asiakaslähtöisyyttä, Hirviniemi sanoo.
– Seitsemän vuorokauden hoitotakuu on mahdollista toteuttaa myös julkisella sektorilla, ei vain ulkoistamalla palveluita.
Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan tulevaisuudessa entistä leveämpien hartioiden turvin maakunnissa. Hirviniemi toteaa, että palveluita on tärkeää pyrkiä viemään tasapuolisesti myös pienille paikkakunnille. Yksi keino edistää lähipalveluiden saatavuutta kaikille voisi olla se, että pienillä paikkakunnilla järjestettäisiin sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto esimerkiksi kerran viikossa.
– Kaikki eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita. Pitää olla ovi, josta astua sisään ja saada palvelut kasvokkain.
“Jos työhyvinvointiin ei panosteta, lasku on suuri”
Kainuun hyvinvointialueella Vasemmistoliitto on historian ensimmäisten sotevaalien jälkeen toiseksi suurin puolue: puolue sai Kainuussa 16 prosenttia äänistä ja yhdeksän aluevaltuutettua aluevaltuustoon. Kuntavaaleihin 2021 verrattuna puolueen ääniosuus sotevaaleissa oli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi.
Sotkamolainen eläkeläinen Pertti Granqvist, 61, sai hyvinvointialueella toiseksi eniten ääniä vasemmistoliiton listoilla. Puolueen menestys alueella oli hänen mielestään hyvä, ja myös henkilökohtainen äänimäärä yllätti positiivisesti. Samoilla linjoilla on kolmanneksi suurimman äänimäärän puolueen listalla kerännyt kajaanilainen vapaaehtoistyön koordinaattori Miikka Kortelainen, 31.
– Kainuulaisten luottamus vasemmistoon ei ole syntynyt tyhjästä. Toiseksi suurimman puolueen asema antaa hyvät lähtökohdat vaikuttaa kainuulaisten ihmisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen, Kortelainen toteaa.
Pertti Granqvistille aluevaltuustossa keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden työhyvinvointiin panostaminen ja työvoiman saatavuuden edistäminen.
– Työhyvinvointiin panostaminen ei maksa paljon, mutta panostamatta jättäminen käy kalliiksi, Granqvist toteaa.
Myös alueen itsenäisyyden säilyttäminen ja hyvinvointialueen talouden turvaaminen on Granqvistille tärkeää.
Miikka Kortelainen toteaa, että valtuustokauden aluksi aluevaltuustossa keskitytään pitkälti suurten suuntaviivojen vetämiseen. Hallintosäännön tekeminen, strategian laadinta ja uuden organisaation rakentaminen ovat asioita, joissa vasemmiston äänen on syytä kuulua.
– Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta on kuitenkin keskeisen tärkeää, että pystymme pureutumaan laajasti alueellamme tunnistettuihin haasteisiin. Ne paitsi aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia myös näyttäytyvät ihmisille puuttuvina, toimimattomina tai epätarkoituksenmukaisina palveluina. Myös kuntien, järjestöjen, paikallisen elinkeinoelämän ja hyvinvointialueen välisen kumppanuuden rakentaminen on asia, johon tahdon vahvasti vaikuttaa.
Granqvist kertoo, että aluevaltuustotyöskentelyssä häntä ohjaa sama motto kuin henkilökohtaisessa vaalikampanjassa.
– Itsestäänselvyyksiä ei ole ja kyseenalaistaminen kannattaa aina.
Miikka Kortelainen toivoo, että eri hyvinvointialueiden aluevaltuutettujen kesken syntyy luontevaa yhteydenpitoa.
– Toivotan muiden hyvinvointialueiden toimijat lämpimästi tervetulleeksi vieraisille Kainuuseen, kun koronatilanne hellittää. Jaamme mielellämme kokemuksiamme 20 vuoden ajalta maakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kuulemme myös mielellämme, miten muualla on lähdetty asioita ratkomaan.
“Työntekijät tekevät hyvinvointialueen tuloksen”
Pohjois-Karjalassa vasemmistoliitto saavutti 8,3 prosentin kannatuksen, mikä tarkoittaa reilun parin prosenttiyksikön kannatuskasvua verrattuna kesän 2021 kuntavaaleihin. Yksi viidestä aluevaltuustoon nousseesta vasemmistolaisesta on rääkkyläläinen terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläinen, 68.
– Vasemmistoliitto pärjäsi Pohjois-Karjalassa tyydyttävästi. Mikäli kannatusta halutaan lisätä, niin ihmisten jokapäiväisiin ongelmiin on uskallettava puuttua kuuntelemalla heidän tarpeitaan, Hämäläinen kuvailee.
Hämäläinen lähti ehdolle sotevaaleihin, koska on nähnyt työssään terveyskeskuslääkärinä terveydenhuollon eriarvoistumisen.
– Perusterveydenhuollon arvostus ja rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa on palautettava. Jo tällä hetkellä tilanne on sellainen, että julkiseen terveydenhuoltoon ei pääse, yksityisiä palveluja taas pystyvät käyttämään vain varakkaat.
Hänen mielestään vasemmistoliiton tulisi ottaa tavoitteeksi omalääkäri-järjestelmän kehittäminen.
– Vain omalääkäri-järjestelmä voi pelastaa soten.
Lisäksi Hämäläisellä on mielessä lukuisia asioita, joita hyvinvointialueen on toteutettavana työnantajan roolissa:
– Hallintosääntö on uusittava. Johdon on kuunneltava työntekijöitä, koska he tekevät viime kädessä tuloksen. Työntekijöille on luotava inhimilliset työolosuhteet. Esimiestyötä on kehitettävä ja säännölliset kyselyt esimiestoiminnan tasosta on otettava käyttöön, hän luettelee.
Lue juttusarjan aiemmin ilmestyneet osat:
He ovat uusia aluevaltuutettujamme – Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi
He ovat uusia aluevaltuutettujamme – Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava
He ovat uusia aluevaltuutettujamme – Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi