Honkasalo muistuttaa, että ihmisoikeudet ovat oikeusvaltion kivijalka ja demokraattisen yhteiskunnan perusta. Ihmisoikeusongelmat ovat todellisuutta myös Suomessa, vaikka usein kuvitellaan, että ihmisoikeuksien loukkauksia tapahtuu vain jossakin muualla.
– Elämme maailmassa, jossa rikkaimmalla prosentilla on yllin kyllin, kun joillakin ei ole mitään. Kasvava eriarvoistuminen syventää perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksia. Eriarvoisuus kasaa useita erilaisia ihmisoikeusongelmia samojen henkilöiden kohdalle.
Rikkaimmalla prosentilla on yllin kyllin, kun joillakin ei ole mitään.
Honkasalon mukaan länsimaissa merkittävimpiä esteitä ihmisoikeuksien toteutumiselle on eriarvoisuus. Sen vaikutukset näkyvät myös Suomessa.
– Erot näkyvät esimerkiksi terveydessä ja koulutuksessa. Ne näkyvät asunnottomuutena ja syrjäytymisenä. Heikko taloudellinen asema voi edelleen heikentää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista.
Honkasalo toteaa, että syrjintään puuttuminen on avainasemassa ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Hän pitää tärkeänä, että Suomi on ottanut erityiseksi painopisteekseen yhdenvertaisuuden edistämisen, syrjitympien väestöryhmien oikeuksien ja sukupuolen tasa-arvon toteutumisen.
Syrjintään puuttuminen on avainasemassa ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
– Ihmisoikeuksien toteutumista tulee tarkastella siten, että nähdään kaikki risteävät tekijät ja rakenteet, jotka ovat ihmisoikeuksien toteutumisen tiellä. Syrjivät rakenteet on tunnistettava ja purettava, Honkasalo vaatii.
Honkasalon painottaa, että Suomen vankan ihmisoikeustyön on jatkuttava hallituskausien yli.
– Jokaisen hallituksemme on kannettava vastuu ihmisoikeuksien toteutumisessa ja edistämisessä. Meidän tulee yhdessä määrätietoisesti huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat ja ihmisoikeusjärjestelmä pysyy vakaana kovimmissakin koettelemuksissa, Honkasalo sanoo.
Veronika Honkasalon ryhmäpuhe 16.2.2022
Arvoisa puhemies,
Ihmisoikeudet ovat oikeusvaltion kivijalka.
Ihmisoikeudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta.
Arvoisa puhemies,
Nyt käsiteltävä ihmisoikeuspoliittinen selonteko linjaa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa pitkäjänteisesti ja yli hallituskausien. Vakaa ja määrätietoinen työ ihmisoikeuksien ja kansainvälisen järjestelmän turvaamiseksi onkin tärkeämpää kuin vuosiin.
Viime aikoina ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja roolia koko kansainvälisessä järjestelmässä on pyritty horjuttamaan ja kyseenalaistamaan.
Yritykset heikentää ihmisoikeusjärjestelmää ovat tulleet lähemmäs ja lähemmäs.
Euroopassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on heikennetty. Sananvapautta ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia on rajoitettu. Naisten oikeuksia on kavennettu. Tuomioistuinten puolueettomuutta on koeteltu.
Kuvittelemme usein, että ihmisoikeusongelmat tapahtuisivat jossakin muualla. Kuitenkin myös meillä Suomessa ihmisoikeusongelmat ovat todellisuutta.
Ihmisoikeusloukkaukset kohdistuvat usein vähemmistöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Etniset vähemmistöt, vammaiset, alkuperäiskansoihin kuuluvat ja turvapaikanhakijat kuuluvat niihin, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole vieläkään riittävällä tasolla. Selonteossa nämä ryhmät on otettu huomioon varsinkin kansainvälisen toiminnan painopisteenä. Työtä on tehtävänä myös meillä Suomessa.
Arvoisa puhemies,
Emme myöskään voi välttyä siltä tosiasialta, että elämme maailmassa, jossa rikkaimmalla prosentilla on yllin kyllin ja joillakin ei ole mitään.
Kasvava eriarvoistuminen on omiaan yhä syventämään perus- ja ihmisoikeusloukkauksia ja kasaamaan useita erilaisia ihmisoikeusongelmia samojen henkilöiden kohdalle.
Eriarvoistuminen näkyy myös Suomessa. Erot näkyvät esimerkiksi terveydessä ja koulutuksessa. Ne näkyvät asunnottomuutena, marginalisoitumisena. On tiedossa, että heikko taloudellinen asema voi edelleen heikentää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista.
Aivan avainasemassa on myös syrjintään puuttuminen. On erittäin tärkeää, että Suomi on ottanut erityiseksi painopisteekseen yhdenvertaisuuden edistämisen, syrjitympien väestöryhmien oikeuksien ja sukupuolen tasa-arvon toteutumisen. Ihmisoikeuksien toteutumista tuleekin tarkastella siten, että nähdään kaikki risteävät tekijät ja rakenteet, jotka ovat ihmisoikeuksien toteutumisen tiellä. Syrjivät rakenteet on tunnistettava ja purettava.
Arvoisa puhemies,
Toinen tosiseikka on, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Emme voi välttyä tarkastelemasta ihmisoikeusjärjestelmän onnistumista ilman, että huomioimme ympäristökriisin vaikutukset. Mikäli emme toimi ilmastokriisin ratkaisemiseksi, ruokaturvan heikkeneminen, pakolaisuutta aiheuttavat luonnonilmiöt, sairaudet ja yhteiskuntien epävakauden kasvu vaarantavat Ihmisoikeuksien toteutumisen ratkaisevalla tavalla. Meidän tulee siis toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden puolesta, vain siten voimme turvata ihmisoikeuksien toteutumisen maailmanlaajuisesti.
Arvoisa puhemies,
Olemme yhdessä luoneet järjestelmän ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kautta sitoutuneet kunnioittamaan, suojelemaan ja edistämään ihmisoikeusvelvoitteet.
Meidän on toimittava yhdessä. Meidän tehtävänämme on tukea ja edistää ihmisoikeuskysymysten käsittelyä kansainvälisissä ja EU:n toimielimissä ja puuttua johdonmukaisesti ihmisoikeusloukkauksiin. Meidän tulee tukea ihmisoikeuspuolustajia eri puolilla maailmaa. Meidän on kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan painotettava ihmisoikeuksien toteutumista.
EU:n merkitys globaalina, ihmisoikeustoimijana on kasvanut ja Suomen rooli jäsenvaltiona onkin kokoaan suurempi. Voimme olla ylpeä ihmisoikeuksien eteen tekemästämme työstä, mutta meidän on myös tiedostettava, että työtä on edelleen paljon.
Arvoisa puhemies,
Ihmisoikeudet perustuvat sääntöperustaiseen järjestelmään, kuitenkin poliittisilla toimilla on olennainen rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa. Politiikalla voi aiheuttaa ihmisoikeusongelmia tai sillä voi korjata niitä. On tärkeää, että Suomen vankka ihmisoikeustyö ei perustu hallituskauteen vaan jokainen hallitus kantaa vastuun ihmisoikeuksien toteutumisessa ja edistämisessä.
Meidän tulee yhdessä määrätietoisesti huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat ja ihmisoikeusjärjestelmä pysyy vakaana kovimmissakin koettelemuksissa.