Teksti Meri Valkama
Tee järkeviä, ilmastoystävällisiä kulutusvalintoja niin ruokaan, asumiseen kuin liikkumiseen liittyen. Tätä reseptiä tarjotaan usein lääkkeeksi ilmastoahdistukseen. Kulutusvalinnat ovat toki tärkeitä, mutta eivät riitä yksinään – valintoja tehdään aina ympäröivän yhteiskunnan sisällä. Poliittisten päättäjien käsissä on, kannustavatko ja mahdollistavatko rakenteet valintoja, jotka pitävät yllä elinkelpoista yhteiskuntaa vai pahentavat ne ilmastokriisiä entisestään. Poliittisten päättäjien käsissä on myös, ovatko ilmastoteot mahdollisia kaikille vai pelkästään harvoille. Vasemmistoliiton linja on yksiselitteinen: Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus on hyvinvointivaltion luomiseen verrattavissa oleva prosessi. Ilmastonmuutoksen vastainen työ ei saa kuitenkaan kasvattaa eriarvoisuutta, eikä ilmastotalkoita saa maksattaa pienituloisilla. Niin sanottu oikeudenmukainen ilmastosiirtymä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii suunnitelmallisuutta. Näin sen teemme:
1. Mahdollistetaan ilmastoystävällinen liikkuminen kaikille ja kaikkialla
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä, ja henkilöautoliikenteen osuus on tästä yli puolet. Jotta Suomi tekee kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tarkoittaa se merkittäviä muutoksia ajoneuvokantaamme ja liikennejärjestelmäämme.
Konkreettisesti Suomen on satsattava nykyistä huomattavasti voimakkaammin raideliikenteen kehittämiseen, tiivistettävä kaupunkirakennetta ja suosittava julkisen liikenteen lisäksi kävelyä ja pyöräilyä. Joukkoliikenteestä on tehtävä aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle.
Samat keinot eivät kuitenkaan toimi kaikkialla, vaan eri alueiden parhaita ratkaisuja on etsittävä paikallisesti. Kaikilta ei voi myöskään odottaa samoja mahdollisuuksia osallistua. Esimerkiksi sähköauton ostaminen vaatii hyvää tulotasoa, eikä siksi ole kaikille mahdollista.
Samat keinot eivät kuitenkaan toimi kaikkialla, vaan eri alueiden parhaita ratkaisuja on etsittävä paikallisesti.
Vasemmistoliitto vaatiikin nykyistä tuntuvampaa tukea niin sanotulle kaasukonvertiolle. Se tarkoittaisi, että pienituloisia tuetaan taloudellisesti riittävän suurella summalla muuttamaan oma auto kestävästi tuotetulla biokaasulla toimivaksi. Kaasukonvertio on hyvä, helppo ja esimerkiksi sähköauton ostamista huomattavasti edullisempi tapa saada oman autoilun päästöt pienenemään. Niillä alueilla, joilla etanolin tankkaus on biokaasua helpompaa, on tuettava auton muuttamista etanolilla käyväksi.
Samaan aikaan on edistettävä kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan. Ilmastoystävällinen liikkuminen on tehtävä houkuttelevaksi ja mahdolliseksi kaikille tulotasoon tai asuinpaikkaan katsomatta.¨
2. Rakennetaan uutta työtä kiertotalouden ympärille
Ilmastonmuutoksesta on tapana puhua uhkana, mutta se tuo mukanaan myös mahdollisuuksia – muiden alueiden lisäksi työelämään. Vasemmistoliiton oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmassa tunnistettaisiin alat, joille uutta työtä syntyy ja joissa Suomelle avautuu taloudellisia mahdollisuuksia. Ilmastokestäville ratkaisuille syntyy maailmassa kova kysyntä, ja Suomella on mahdollisuus nousta ilmastoviisaiden innovaatioiden kärkimaaksi. Samalla luodaan uutta työtä suuren rakennemuutoksen toteuttamiseksi.
Kiertotalouden on arvioitu voivan tuoda Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous tarkoittaa resurssien kertakäyttökulttuurista pois siirtymistä ja jätteiden uudelleen hyödyntämistä. Siinä raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa systeemissä ja jätteiden määrä sekä energian ja uusien raaka-aineiden tarve minimoidaan.
3. Tuetaan pienituloisia energiaremonttien tekemisessä
Kylmässä Suomessa asuntoja on lämmitettävä. Lämmittäminen kuitenkin tuottaa suuren määrän päästöjä. Rakennusten osuus energiankulutuksesta ja ilmastopäästöistä onkin noin 40 prosenttia.
Asumisen ilmastovaikutusten pienentämiseen on onneksi olemassa paljon keinoja, joita voidaan käyttää sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. Esimerkiksi aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput, maalämpö ja ikkunoiden uusiminen tai muu eristäminen pienentävät asumisen ilmastovaikutuksia. Toimenpiteet voivat kuitenkin olla yksittäisille ihmisille taloudellisesti kestämättömiä. Siksi vasemmistoliitto vaatiikin yksityishenkilöiden energiaremontteihin tukea, joka on kohdistettava pienituloisille ja niille alueille, joilla investointien hintaa ei välttämättä saa takaisin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi monet muuttotappiokunnat, joissa asunnoista on vaikea saada omiaan pois – jos asunnon ylipäänsä saa kaupaksi.
Pienituloisia helpottaisivat esimerkiksi palvelut, joissa öljykattilasta lämpöpumppuun siirtymisen voisi maksaa takaisin kuukausimaksulla. Yhteiskunnan on tarjottava tukea myös taloyhtiöiden ja asukasosuuskuntien energiaremontteihin investointituella tai muulla kotitalousavustuksella. Myös kuntien ja energiayhtiöiden ratkaisuilla on vaikutusta pienituloisten ilmastotekojen onnistumisen kannalta: Kaukolämpöverkkoon kuuluvilla talouksilla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asumisesta aiheutuviin päästöihin. Hiilestä ja turpeesta luopumalla kunnat ja energiayhtiöt pienentäisivät myös kaukolämpöä käyttävien talouksien hiilijalanjälkeä.
4. Alennetaan kasvisten hintaa ja palkitaan tuottajia hiilen sitomisesta
Maataloudella ja ruokailutottumuksilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maatalouden osuus Suomen päästöistä on noin viidennes, ja myös suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruoasta. Sillä, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme, on siis suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
Tällä hetkellä epäekologinen lihapainotteinen ruokavalio tulee halvemmaksi kuin kasvispainotteinen ravinto, minkä on muututtava. Terveellisten ja ilmastoviisaiden valintojen tekemisen pitäisi olla mahdollista kaikille tulotasosta riippumatta, ja tavoitteena olisi oltava maukkaan, kotimaisen ja terveellisen kasvisruoan lisääminen kaikkien suomalaisten ruokavalioon. Siksi juuri kotimaisia kasviksia pitäisi verottaa nykyistä kevyemmin, mikä tekisi niistä edullisempia kuin ulkomailta tuotu liha.
Maanviljelijöillä puolestaan on tuhannen taalan paikka nousta suomalaisten ilmastosankareiden kärkikastiin lisäämällä maatalousmaan hiilensidontaa. Tämä tapahtuu maan multavuutta parantamalla, mikä paitsi sitoo hiiltä myös parantaa kasvua. Tuottajia on myös kannustettava siirtymään muilla tavoin ilmastoviisaaseen tuotantoon uudenlaisella sysäystuella. Lisäksi EU:n maataloustukijärjestelmää on kehitettävä siihen suuntaan, että tuottajia palkitaan hiilen sitomisesta.
5. Toteutetaan muutosohjelma fossiilista polttoaineista luopumiselle
Niitä aloja ja alueita, jotka tarvitsevat muutostukea ilmastotoimien seurauksena, on autettava muutoksen toteuttamisessa. Tällainen alue on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, jossa turpeen energiankäytöstä luopuminen on merkittävä alueellinen kysymys. Pohjois-Pohjanmaalle ja muille vastaaville alueille täytyykin luoda oikeudenmukainen muutosohjelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.
Maanviljelijöillä on tuhannen taalan paikka nousta suomalaisten ilmastosankareiden kärkikastiin.
Tälle tarpeelle on yksinkertainen syy: Turpeessa on varastoituneena yli kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastosta. Turpeen energiankäyttö vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja pienentää hiilivarastoa. Turve onkin kivihiileen verrattavissa oleva saastuttaja, ja sen energiankäytön on loputtava 10–15 vuoden päästä. Tällä hetkellä suuri osa soistamme on siis päästölähteitä, mutta niin ei ole pakko olla tulevaisuudessa.
Ratkaisuja on löydyttävä muun muassa siihen, mitä korvaavaa työtä ihmisille löydetään ja miten alueen energiantuotanto järjestetään uudestaan. Vastaavanlaisessa tilanteessa Espanjassa sovittiin muutosohjelmasta hiilikaivosten sulkemiseksi. Yhteiskunnan yritystuet on puolestaan jatkossa suunnattava ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään yritystoimintaan. Ilmastolle ja ympäristölle haitalliset yritystuet on lakkautettava.
6. Autetaan köyhimpiä maita osallistumaan ilmastotalkoisiin
Vauraat teollisuusmaat tuottavat suurimman osan kasvihuonekaasujen päästöistä ja ovat siis pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpenemisestä kärsivät kuitenkin eniten jo nyt ja tulevaisuudessa maailman köyhät, jotka ovat ilmiöön vähiten syyllisiä. Päävastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä pitäisikin olla teollisuusmailla, joilla on kehitysmaita paremmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonepäästöjä kansalaistensa hyvinvointia vaarantamatta.
Maailmanlaajuisesti köyhimpien maiden on voitava parantaa kansalaistensa elinoloja ja infrastruktuuriaan, ja vauraiden valtioiden on mahdollistettava tämä tukemalla ja rahoittamalla niiden siirtymää ympäristöystävälliseen ja vihreään teknologiaan ja energiantuotantoon. Vähävaraiset eivät saa joutua ilmastotoimien maksajiksi Suomessa eivätkä muualla maailmassa, eikä eriarvoisuus saa kasvaa ilmastotalkoiden takia. Tukemalla köyhiä maita ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä teemme tärkeää työtä myös maailman pakolaistilanteen helpottamiseksi – mitä paremmat elinolosuhteet ihmisellä on kotimaassaan, sitä vähemmän tarvetta hänellä on lähteä etsimään parempaa elämää muualta. ●
Juttu on julkaistu myös vasemmistoliiton eduskuntavaalilehdessä.