– Entinen kansanedustaja tarvitsee työtä saadakseen leivän pöytään. Monilla duunaritaustaisilla ovi on kuitenkin mennyt selän takana kiinni, eikä entinen työnantaja ole kakkukahvien kera toivottamassa takaisin, sanoo Myllykoski.
Työsuhteessa oleva, kansanedustajaksi valittu työntekijä voi yrittää neuvotella poissaolosta tai työvapaasta. Virkamiehillä on lainsäädäntöön perustuen tyypillistä, että heille myönnetään virkavapaata edustajatoimen ajaksi. Myös esimerkiksi asevelvollisilla ja rauhanturvaajilla on lakiin perustuva oikeus palata aiempaan työhönsä tai vastaaviin tehtäviin palveluksen jälkeen – miksi edustuksellista demokratiaa toteuttavalla kansanedustajalla ei ole tällaista oikeutta?
Myös esimerkiksi asevelvollisilla ja rauhanturvaajilla on lakiin perustuva oikeus palata aiempaan työhönsä tai vastaaviin tehtäviin palveluksen jälkeen
– Lääkäri, poliisi tai maaseutusihteeri ovat eri viivalla ei-virkahenkilöön nähden edustajantoimen loppumisen jälkeen. Vaaleihin ja kansan luottamuksen saamiseen liittyy aina epävarmuus, mutta entisten kansanedustajien työmarkkina-asemassa on korjausta kaipaavaa epätasa-arvoa. Kysymys on myös edustuksellisen demokratian toteutumisen edellytyksistä, jonka esteeksi ammatti ei saa muodostua, sanoo Myllykoski.
Myllykoski vaatii toimenpidealoitteessaan hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin eduskuntaan valitsematta jääneiden tai toimestaan luopuvien kansanedustajien työelämään palaamisen tukemiseksi mahdollistamalla heille työsuhteeseen paluun edustajantoimea edeltäneeseen työpaikkaan.
Toimenpidealoite
kansanedustajan mahdollisuudesta palata edustajantoimea edeltävään työsuhteeseensa
Edustajatoimestaan luopuva tai eduskuntavaaleissa uudelleen valitsematta jäävä istuva, aiemmin työntekijäasemassa ollut kansanedustaja palaa usein toimen jälkeen takaisin työelämään toimeentulonsa varmistamiseksi. Tässä kirjallisessa kysymyksessä nostetaan esiin edustajantoimesta luopuvien kansanedustajien työmarkkina-asemassa oleva epätasa-arvoisuus, joka liittyy yksityisellä sektorilla työskentelyyn.
Ennen edustajantoimeaan esimerkiksi hyvinvointialueen lääkärinä, kunnan teknisenä johtajana tai poliisina työskennelleiden kansanedustajien kohdalla on tyypillistä, että heille myönnetään hakemuksesta virkavapaata virkansa hoitamisesta kansanedustajuuden ajaksi. Virkavapaiden kestot voivat olla hyvin pitkiä, jopa vuosikymmenten mittaisia. Eduskunnan puhemiesneuvoston ohjeessa kuvataan kansanedustajaksi valituksi tulleen valtion virkamiehen virkavapaasta seuraavaa:
Eduskuntaan valittu valtion virkamies on suoraan lain nojalla virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana (esimerkiksi valtion virkamieslain 3 §:n 2 mom.). Jos eduskuntaan valittu kunnan tai muun julkisyhteisön virkamies haluaa virkavapaata viran hoidosta siksi ajaksi, jona hän on kansanedustajana, hänen tulee hakea virkavapaata (kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 27 §:n 2 mom.). Asian luonteen vuoksi kansanedustajan tehtävien hoitamista pidetään sellaisena tilanteena, jossa virkavapaa tulee myöntää (HE 196/2002 vp).
Mikäli työntekijä työskentelee yksityisen sektorin työnantajan palveluksessa tai julkisella puolella työsuhteessa tullessaan valituksi kansanedustajaksi, tulee hänen pyrkiä työnantajan kanssa sopimukseen poissaolosta tai työvapaasta. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, on henkilön käytännössä irtisanouduttava työsuhteestaan tullessaan valituksi kansanedustajaksi. Siinä missä valtion virkamiehille virkavapaata myönnetään lainsäädäntöön perustuen käytännössä poikkeuksetta, on yksityisellä sektorilla työskentelevän henkilön kohdalla mahdollisuus vapaan saamiseksi verraten epävarma.
Esimerkiksi ase- tai siviilipalvelusta suorittavien kohdalla työhön paluussa sovelletaan lakia maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta (305/2009), jonka 4§ säädetään seuraavasti:
”Palveluksen päättyessä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.”
Myös rauhanturvaajien kohdalla laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) 25§ todetaan, että palveluksessa olevalla on oikeus saada vapautusta työstä palvelusuhteen ajaksi sekä palata työhön siten kuin 305/2009 4§ säädetään.
Kansanedustajan tehtävä on yhteiskuntamme kannalta monella tavalla merkittävä luottamustoimi, jota hoitava henkilö on kuitenkin esimerkiksi edellä mainittuihin asevelvollisiin tai rauhanturvaajiin verrattuna työmarkkina-asemaltaan turvattomammassa tilanteessa luottamustoimen päättyessä. Tässä toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että myös kansanedustajan tehtävän jälkeen työelämään palaavilla olisi oikeus palata aikaisempaan työhönsä tai sitä vastaavaan tehtävään yksityisen sektorin työpaikalla.
Koska yksityisen sektorin työnantajat ovat henkilöstömäärältään vaihtelevia, tulisi työvapaaseen oikeuttavasta työnantajan henkilöstömäärästä olla kolmikantainen yhteisymmärrys. Lainsäädännössä voitaisiin esimerkiksi määritellä, että jos työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti yli 30 henkilöä, niin työnantajalla on velvollisuus sopia vapaan myöntämisestä edustajantoimen hoitamisen ajaksi. Sopimisvelvollisuuden ohella on syytä harkita myös mahdollisen työvapaan tai muun poissaolon enimmäiskestosta säätämistä rajoittaen vapaan pituuden esimerkiksi kahteen tai kolmeen vaalikauteen.
Työmarkkina-asemaan ja työnantajasektoriin kytkeytyvä edustajantoimea hoitavien henkilöiden eriarvoisuus mahdollisen työhön palaamisen suhteen on ongelmallista myös edustuksellisen demokratian toteutumisen kannalta. Kansanedustajaksi valituksi tulemisen seurauksien tulee olla henkilöstä tai hänen asemastaan riippumatta yhtäläisiä, jota voidaan pitää edustuksellisen demokratian vahvistamisen kannalta myönteisenä tavoitteena.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin edustuksellisen demokratian tasa-arvoistamiseksi mahdollistamalla paremmin työsuhteessa työskennelleen kansanedustajaksi valituksi tulleen henkilön palaamisen edustajantoimea edeltäneeseen työpaikkaansa.