– Testamentteihin ja niiden pätevyyteen kohdistuvat oikeudelliset erimielisyydet johtavat usein raskaisiin ja pitkiin prosesseihin, jotka ovat paitsi niissä mukana oleville asianomaisille vaikeita ja ikäviä, niin oikeuslaitokselle paikoin kuormittavia, kertoo Myllykoski.
Testamenttikiistat ovat yleistyneet, kun perheiden varallisuus on kasvanut, ihmiset elävät entistä pidempään ja muistisairauksien esiintyvyys on yleistynyt. Testamenttikiistat kestävät pahimmillaan monia vuosia ja repivät sukuja ja perheitä. Oikeuskäsittelyyn tulevien riitojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Voidaan myös arvailla, että monia tosiasiallisia riitoja ei viedä oikeuteen asti kuluriskin tai henkisen tai sosiaalisen kuormittavuuden vuoksi.
– Hallituksen tavoitteena on alentaa oikeudenkäyntikustannuksia ja sujuvoittaa oikeudenkäyntiprosesseja. Nämä hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat hyviä, sillä oikeusturvan pitää toteutua taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Testamenttiriitojen käsittelyissä tätä sujuvoittamisen varaa olisi, sanoo Myllykoski.
Testamentti voidaan nykyisen lainsäädännön puitteissa julistaa pätemättömäksi, jos alentuneen päätöksentekokyvyn voidaan näyttää vaikuttaneen testamentin laatimiseen. Näyttökynnys asettuu näin varsin korkeaksi, koska jälkikäteisarviointi on usein haastavaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Myllykoski tiedustelee oikeusministeriltä, voitaisiinko testamentti julistaa pätemättömäksi jo sillä perusteella, että testamentin tekijän oikeustoimikelpoisuutta on ollut syytä epäillä esimerkiksi sairauden vuoksi eikä testamentin tekijän terveydentilaa ole siitä huolimatta terveydenhuollon ammattilaisen toimesta todistettavasti arvioitu ja oikeustoimikelpoisuutta puollettu ennen testamentin laatimista.