Suomen metsäkeskuksen tekemä laaja selvitys paljasti ensiharvennuksessa tapahtuneet karkeat hölmöilyt ja laittomuudet. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan kauttaaltaan liian rajusti. Tutkitusta kohteesta yksikään ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli lainvastaisesti hoidettu. Yksittäinen ja suurin syy on ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat, jotka saavat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Jatkuessaan tällä toiminnalla on pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset talousmetsiemme hiilensidontaan.
Kun Metsäkeskus toteaa, että harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan, tarkoittaa tämä, että ennen päätehakkuuta jää metsän omistajalta yksi tilipäivä väliin, sanoo Myllykoski
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.
Tutkimukseen perustuen voidaan todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun heikkenemiseen.
Myllykoski kysyykin kirjallisella kysymyksellään:
Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi, jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?
Kirjallinen kysymys
ensiharvennushakkuista
Eduskunnalle
Suomen metsäkeskuksen tekemän laajan selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan liian rajusti kauttaaltaan. Yksikään tutkitusta kohteesta ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli jopa lainvastaisesti hoidettu. Ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat saivat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Metsäkeskuksen mukaan harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan.
Tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.
Suomen Metsäkeskus jatkoselvitti tätä ensiharvennuksen lainvastaista ja koko ajan huonompaan suuntaan ajautunutta hakkuutoimintaa ensiharvennusten laatua tavanomaista tarkemmin Keski-Suomessa. Keski-Suomessa nyt tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa. Metsäkeskus arvioi, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkasti kuin Keski-Suomessa, niin arvio laadusta huononisi entisestään.
Voidaan siis tutkimukseen perustuen todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun romahtamiseen. Tämän lisäksi metsän arvo laskee. Trendi on ollut nähtävissä alan toimijoiden mukaan jo vuosia, ja selvitys vahvistaa asian.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?