”Osa asiaan perehtyneistä pitää tarhasorsia vieraslajina. Onkin selvitettävä, miten viranomaiset Suomessa suojelevat villisorsakantaamme”, peräänkuuluttaa Myllykoski.
Tässä on kysymys luonnon monimuotoisuudesta ja sen köyhtymisestä tai elpymisestä yhden lajin osalta.
Ongelmaan on Norjassa puututtu kieltämällä tarhattujen sorsien vapauttaminen luontoon. Sinisorsa on muuttava laji, joten myös Euroopassa tarhattuja lintuja päätyy meille muuttojen kautta. Sinisorsien munia myös tuodaan Suomeen.
”Tuontimunien osalta on selvitettävä niiden vaikutus sorsakantaamme, ja lisäksi katsottava, että olemassa olevaa kansallista vieraslajistrategiaamme toteutetaan myös tässä asiassa”, linjaa Myllykoski.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
sorsan lajipuhtauden säilyttämisestä
Eduskunnan puhemiehelle
Villin sinisorsakannan koko on Euroopassa noin kahdeksan miljoonaa yksilöä. Lisäksi tarhattuja sinisorsia istutetaan vuosittain yli 3 miljoonaa yksilöä. Suurin osa istutetuista sorsista ammutaan, mutta osa sekoittuu luonnonpopulaatioihin. Sinisorsa on muuttava lintulaji, joten istutettuja lintuja päätyy ympäri Eurooppaa.
Tarhakannan ja villien sinisorsien sekoittuminen on tutkimuksen mukaan (Söderquist et al. 2014) vaikuttanut jo sinisorsien nokkatyyppiin, joka on nykyään hanhimaisempi aiempaan verrattuna. Tarhakannan nokkatyyppi on siis leviämässä villiin sorsakantaan. Villin ja tarhakannan genotyypit ovat jo laajalti sekoittuneet Euroopasta ja sekoittumista on havaittu myös Fennoskandian sorsissa (Söderquist et al. 2017). Sekoittumisen myötä puhdas villin sinisorsan genotyyppi uhkaa kadota.
Osa asiaan perehtyneistä pitää tarhakantaa vieraslajina vierasgeenien vuoksi ja katsoo että käytännön toimenpiteiden tulisikin noudattaa, mitä vieraslajeista on säädetty. Lainsäädäntöä toteutettaessa tulee toteuttaa myös kansallista vieraslajistrategiaa, sillä nykyinen vieraslajilainsäädäntö ja sen toimeenpano kattaa vieraslajistrategian kaikki toimenpidekokonaisuudet.
Ongelmaan on Norjassa puututtu siten, että tarhattujen sorsien vapauttaminen on kielletty. Olisi aiheellista tarkastella myös Suomessa, miten Euroopassa tarhattujen sorsien genotyypin yleistyminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja sen köyhtymiseen tai elpymiseen. Suomessa tarhatut sorsat ovat pääosin villisorsien emojen munista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo suojella villisorsien genotyyppiä sinisorsien ja niiden tuontimunien sääntelyn ja viranomaiskohtelun osalta ja miten vieraslajeja koskevaa lainsäädäntöä tulee tulkita tässä yhteydessä?