Yrttiaho varoittaa, että leikkausten vaikutukset kasaantuvat. Eniten niistä kärsivät heikossa asemassa olevat väestöryhmät, joiden on vaikea itse huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Yrttiahon mukaan Orpon hallitus ei ole tehnyt mitään vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi, vaan on päinvastoin omilla toimillaan pahentanut tilannetta ennennäkemättömällä tavalla.
– Kun te, pääministeri Orpo, vielä pari vuota sitten julistitte vanhuspalveluiden olevan kriisissä, ettekö te nyt näe, kuinka itse syvennätte kriisiä? Yksityisellä puolella tehdään tällä kriisillä rahaa. Kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt vähintään sata sotemiljonääriä, Yrttiaho sanoo.
Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa.
Yrttiahon mukaan keskeinen ongelma Suomessa on vanhuspalveluiden yksityistäminen ja alan keskittyminen terveysjäteille. Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat kymmeniä prosentteja.
– Yrityskauppojen myötä markkinat ovat äärimmäisen keskittyneet. Terveysalan jätit voivat toimia jo monopolin tai kartellin tapaan. Voitot kasvavat, ja tämän te teette ikäihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Se on väärin ja se on törkeää, Yrttiaho sanoo.
Ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvaa, mutta palvelut vähenevät. Palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas ja hoivakoteja lakkautetaan, vaikka jonoissa on yli 2 200 vanhusta. Myös kotihoidosta leikataan edelleen. Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2023 lähes puolet hyvinvointialueiden menoista. Yrttiahon mukaan ala on sijoittajille houkutteleva ja varmatuottoinen.
– Koko hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka näyttää tähtäävän ainoastaan terveysjättien voittojen kasvattamiseen. Hallitus ajaa palveluita yhä vauhdikkaammin terveysjättien syliin. Pääomasijoittajat hierovat käsiään, kun hallitus valmistelee hyvinvointialueille vielä oman palvelutuotannon velvoitteen keventämistä, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho vaatii, että ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava.
– Verorahat on käytettävä palveluihin, ei ulkomaalaisten sijoittajien jättiosinkoihin. Hoivamarkkinoiden keskittymiseen on puututtava, ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa voimakkaasti, hän sanoo.
Kansanedustaja Johannes Yrttiahon ryhmäpuhe 25.2.2025:
Puhemies!
Orpon oikeistohallitus leikkaa vanhusten palveluita tänä vuonna lähes 140 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus murentaa myös ikäihmisten toimeentuloa: 200 000 köyhimmän eläkeläisen asumistukea on leikattu, lääkekustannuksia lisätty ja sote-asiakasmaksuja korotettu.
Leikkausten vaikutukset kasautuvat ja niistä vakavimmin kärsivät heikossa asemassa olevat väestöryhmät, joiden on vaikea tai mahdoton itse huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta.
Hallitus ei ole tehnyt mitään vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi, vaan on päinvastoin toimillaan pahentanut tilannetta ennen näkemättömällä tavalla. Koko hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka näyttää tähtäävän ainoastaan terveysjättien voittojen kasvattamiseen.
Ympärivuorokautiseen hoivaan jonotti vuoden 2024 lopussa yli 2 200 vanhusta. Tarve kasvaa, mutta palvelut vähenevät. Ympärivuorokautista palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas ja hoivakoteja lakkautetaan. Tilalle tarjottava yhteisöllinen asuminen ei vastaa kaikkien ikäihmisten tarpeita, eikä voi korvata ympärivuorokautista hoivaa.
Myös kotihoidosta leikataan edelleen, vaikka palvelua on heikennetty jo vuosien ajan, käyntien määrä vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tuhannet ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa palvelua. Tilalle kehitetään digitaalista etähoivaa, mutta parhaillaan irtisanottavaa hoitohenkilöstöä ei voi korvata tietokoneilla. Asiantuntijat varoittavat katastrofista. Kun te pääministeri Orpo vielä reilut pari vuota sitten julistitte täällä vanhuspalveluiden olevan kriisissä, ettekö nyt näe kuinka itse syvennätte kriisiä?
Keskeinen ongelma Suomessa on vanhuspalveluiden yksityistäminen ja alan keskittyminen terveysjäteille, jotka voivat toimia jo monopolin tai kartellin tapaan. Satojen yrityskauppojen myötä markkinat ovat äärimmäisen keskittyneet ja hoivajättien hinnoitteluvoima kasvaa. Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat pahimmillaan 30-40 prosenttia.
Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2023 jopa 11,9 miljardia eli lähes puolet hyvinvointialueiden kaikista menoista. Summa on 2000-luvun aikana moninkertaistunut. Sijoittajille ala on houkutteleva ja varmatuottoinen.
Vuoden 2019 hoivaskandaalin myötä sote-firmojen törkeät laiminlyönnit vanhuspalveluissa herättivät laajaa huomiota, mutta kaikki tämä tuntuu unohtuneen, kun hallitus ajaa palveluita yhä vauhdikkaammin terveysjättien käsiin. Pääomasijoittajat hierovat käsiään, kun hallitus valmistelee hyvinvointialueille vielä ns. oman palvelutuotannon velvoitteen keventämistä.
Vanhuspalveluiden alasajo pitää pysäyttää. Ikäihmisten toimeentuloon tehdyt leikkaukset pitää perua ja lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja alentaa. Hoitajamitoitus on säädettävä 0,7:n ja tälle on osoitettava riittävä rahoitus. Tämä parantaa sekä alan työvoimatilannetta että hoivan laatua, ja turvaa ihmisarvoisen elämän ympärivuorokautisessa hoivassa.
Holtiton ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Verorahat on käytettävä palveluihin, ei ulkomaalaisten sijoittajien jättiosinkoihin.
Hoivamarkkinoiden keskittymiseen on puututtava ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa voimakkaasti.
Petteri Orpon hallitus on keskittynyt huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten suuryhtiöiden voitoista, ei ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen.
Siksi esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.