– Hallitus uhkaa tieteen vapautta esityksellään, jossa tutkimusrahoituksen ja tutkimuksen rajoja sanelisivat kulloinenkin ulkopolitiikan virallinen linja tai epämääräisiksi jäävät kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet, Yrttiaho sanoo.
Hallituksen esityksen mukaan Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan mm. tutkimuksen rahoittamista koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Epämääräiset viittaukset kansalliseen turvallisuuteen eivät sovi tieteen vapauteen.
Perustuslakivaliokunta vaati yksimielisesti lausunnossaan sivistysvaliokuntaa ehdottomasti poistamaan perustuslain vastaisena viittauksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamiseen.
Yrttiaho katsoo eriävässä mielipiteessään lisäksi, että muidenkin tieteen vapautta uhkaavien kriteerien poistaminen laista olisi välttämätöntä.
– Perustuslakiongelmien ratkaisemiseksi ei riitä, että vaatimus virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamisesta poistetaan. Myöskään epämääräiset ja monitulkintaiset viittaukset kansalliseen turvallisuuteen ja kansainvälisiin velvoitteisiin eivät sovi Suomen Akatemian rooliin ja tieteen vapauteen. Ne mahdollistavat kriittisen tutkimuksen vaientamisen, Yrttiaho sanoo.
Toisin kuin valiokunnan enemmistö Yrttiaho katsoo, että muutkin kiistanalaiset kriteerit tulisi poistaa tai vähintäänkin täsmentää niitä niin, ettei tutkijoiden oikeutta valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä rajoiteta. Tämä olisi edellytys lain säätämiseksi normaalissa järjestyksessä.
– Vapaus tutkimuskohteiden, kysymyksenasettelujen ja menetelmien valintaan on perustuslaissa turvatun tieteen vapauden ydintä. Suomen Akatemian asema tieteellisen tutkimuksen keskeisenä julkisena rahoittajana tarkoittaa, että Akatemian rahoituspäätöksillä on merkittävä vaikutus tutkimuskohteiden valintaan ja tutkimuksen kysymyksenasetteluihin koko tiedeyhteisössä, Yrttiaho sanoo.
Mahdollisia turvallisuusriskejä voidaan tehokkaasti ehkäistä olemassa olevalla lainsäädännöllä. Siihen ei tarvita nyt esitettyä lakimuutosta.
– Tutkimuksen ”turvallistaminen” on vaarallinen kehityssuunta. Euroopan unionin neuvosto on laatinut tutkimusturvallisuutta koskevat suositukset jäsenmaille. Suomessa ollaan etunojassa ja kiireellä viemässä suosituksia lakiin. Lakiin kirjattuina ne kangistaisivat pienen kansan tiede- ja sivistyselämän nopeasti. Uhkana on mm. tutkijoiden itsesensuuri.
Yrttiaho kehottaa miettimään, halutaanko suomalaiselle tiedeyhteisölle pukea kansallisen turvallisuuden päällystakki.
– Mielestäni sellainen ei kuulu sivistysvaltioon, hän sanoo.
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Valiokunnan lausunnossa perusoikeuden sisällöstä ja Suomen akatemian roolista todetun johdosta lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentti on ongelmallinen perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvatun tieteen vapauden kannalta. Valiokunnan enemmistöstä poiketen katson, että lakiehdotuksen ristiriitaa perustuslain takaaman tieteen vapauden kanssa ei riitä ratkaisemaan pelkästään se, että lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentista poistetaan viittaus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Tieteen vapauteen kohdistuvat rajoitukset eivät saa kohdistua perusoikeuden ydinalueeseen kuuluvaan tutkijan oikeuteen valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Perusoikeusrajoitusten on lisäksi oltava välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja niistä on säädettävä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Käsite ”kansallinen turvallisuus” on käsillä olevassa sääntely-yhteydessä epämääräinen ja tieteen rahoituksessa huomioon otettavana kriteerinä ongelmallisen täsmentymätön ja monitulkintainen. Tällaisen edellytyksen sisällyttäminen 2 §:n 2 momenttiin ei sovellu Suomen Akatemian päätöksenteon sääntelyyn. Vaatimus Suomen kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta Suomen Akatemian tehtävien hoitamisessa on puolestaan merkitykseltään epäselvä ja vaikuttaa olevan vailla itsenäistä sisältöä viitatessaan ainoastaan siihen, että Suomen Akatemian on julkista tehtävää hoitaessaan kunnioitettava voimassa olevaa oikeusjärjestystä ottamalla asianmukaisesti huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan maininnan poistamisen lisäksi 2 §:n 2 momentti on kokonaisuudessaan poistettava lakiehdotuksesta tai säännöstä on kyseisen poiston lisäksi merkittävästi täsmennettävä niin, ettei säännöksen voida tulkita tarkoittavan rajoitusta tutkijoiden oikeuteen valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Tällaisten muutosten tulisi kokonaisuudessaan olla edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Muilta osin yhdyn valiokunnan lausunnossa esitettyihin johtopäätöksiin.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos 2 §:n 2 momenttia koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.
Helsingissä 7.3.2025
Johannes Yrttiaho vas