Yrttiaho vaatii vastalauseessaan, että hallituksen suunnittelema jäsenäänestystä koskeva lakimuutos poistetaan esityksestä ja vaalilaki pidetään näiltä osin nykyisellään. Hallitus esittää vaalilain muuttamista siten, että puolueiden ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa liittyvä pakollinen jäsenäänestys poistettaisiin.
– Jäsenäänestyksen pakollisuuden poistaminen laista heikentäisi perustuslain takaaman kansanvaltaisuuden toteutumista. Esitys on heikosti perusteltu ja täysin tarpeeton. Pakollinen jäsenäänestys on ollut voimassa 50 vuotta, Yrttiaho sanoo.
Alun perin jäsenäänestyksestä säädettiin lailla, jotta puolueen keskusjohdon sijasta puolueen jäsenet saisivat päättää eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Tällä haluttiin turvata kansanvaltaisuus päätöksenteossa. Nykytilanteessa ehdokasasettelun päätösvalta on kolmella eri tasolla: keskusorganisaatiolla, piirijärjestöllä ja perusjärjestöllä.
– Kansanvaltainen menettely edellyttää, että ehdokasasettelusta vastaavat vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen keskusorganisaatiolle. Jäsenäänestys on tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen jäsenille. Jos sen pakollisuus poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelussa keskittyy puolueissa huomattavasti nykyistä voimakkaammin, Yrttiaho varoittaa.
Hallitus perustelee 50 vuotta voimassa olleen sääntelyn muuttamista lähinnä jäsenäänestystä koskevien sääntöjen joustavoittamisella ja suuremman painoarvon antamisella puolueiden säännöille ehdokkaiden asettamisessa. Esityksessä ei tuotu esiin ongelmia nykysääntelyssä.
– Perustelut eivät selvästikään pohjaa kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen, vaan muihin seikkoihin puolueiden päätöksenteon nopeuttamisessa ja tehostamisessa. Tällaiset perustelut eivät kansanvallan kannalta ole hyväksyttäviä, Yrttiaho huomauttaa.
”Vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nosto heikentää avoimuutta.”
Lisäksi Yrttiaho vastustaa perustuslakivaliokunnan mietinnön kohtaa, jossa vaalirahoituksen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin mukaisesti kuntavaaleissa 800 eurosta 1100 euroon ja muissa vaaleissa 1500 eurosta 2000 euroon.
– Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää. Tätä myös vaalirahoitusvalvoja (VTV) on toistuvasti vaatinut. Esitän, että tällaisia muutoksia ei tehdä, vaan lakiehdotukset hyväksytään näiltä osin hallituksen esityksen mukaisessa muodossa, Yrttiaho sanoo.
Johannes Yrttiahon vastalause perustuslakivaliokunnassa 23.5.2025:
VASTALAUSE
Perustelut
Hallituksen esityksen 3. lakiehdotukseen sisältyvä vaalilain 112 §:n mukaisen jäsenäänestyksen pakollisuuden poistaminen laista heikentäisi perustuslain takaaman kansanvaltaisuuden toteutu-mista. Esitys on heikosti perusteltu ja täysin tarpeeton. Esitän, että tällaista muutosta ei tehdä vaan kyseinen muutos poistetaan esityksestä ja vaalilain 112 § pidetään nykyisellään.
Lisäksi vastustan perustuslakivaliokunnan mietinnössään 1. ja 2. lakiehdotukseen lisäämää muu-tosta, jolla vaalirahoituslaissa säädettyjä vaalirahoituksen ilmoitusrajoja sekä puoluelaissa säädet-tyjä puolueen saaman tuen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää. Esitän, että tällaisia muutok-sia ei tehdä vaan lakiehdotukset hyväksytään näiltä osin hallituksen esityksen mukaisessa muodos-sa.
Muilta osin yhdyn valiokunnan mietintöön.
Vaalirahalain ja puoluelain ilmoitusrajojen nosto
Perustuslakivaliokunta ehdottaa mietinnössään 1. lakiehdotuksen muuttamista siten, että vaalira-hoituksen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi perustus-lakivaliokunta ehdottaa vastaavasti 2. lakiehdotuksen muuttamista siten, että puolueen saaman tu-en tai puolueen ottaman lainan ilmoitusrajoja nostetaan.
Vaalirahoituslain (273/2009) tarkoituksena on muun muassa lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Kuten oikeusministeriö on valiokunnalle an-tamassaan selvityksessä katsonut, lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin.
Muutos olisi myös täysin vastakkainen toimenpide siihen nähden, mitä valvova viranomainen on esittänyt lainsäädännön muutostarpeena. Valtiontalouden tarkastusvirasto on esittänyt kertomuk-sissaan eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta (eduskuntavaalit 2023, eurovaalit 2024, presi-dentin vaali 2024) sekä puoluerahoituksen valvonnasta (2023 ja 2024), että erikseen ilmoitettavan tuen alarajaa tulisi laskea tai poistaa se kokonaan oikeushenkilöiltä. Valvontakäytännön perusteel-la alarajan laskeminen kuitenkin toisi paljon lisää avoimuutta sekä poliittisen rahoituksen lähtei-siin että siinä esiintyviin sääntöjenvastaisuuksiin.
Tarkastusvirasto on esittänyt huolensa siitä, että pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä ei ole kannustanut riittävästi avoimuuteen ja lain alkuperäisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Edelli-sissä eduskuntavaaleissa vuonna 2023 ulkopuolisesta tuesta 57 % vastaanotettiin ilmoitusrajan alle jäävinä summina. Tarkastusviraston mukaan ilmoitusvelvolliset pitävät kiinni oikeudestaan olla julkaisematta alle 1500 euron suuruisten tukien antajia, vaikka laki mahdollistaisikin suuremman läpinäkyvyyden.
Oikeusministeriö ei ole nähnyt perusteita rajojen nostamiselle. Lisäksi oikeusministeriö on painot-tanut, että lainsäädännöllisille muutoksille tulisi joka tapauksessa varata riittävä aika huolelliseen lainvalmisteluun, kattavaan vaikutusten arviointiin ja kuulemisprosessiin.
Yhdyn asiassa oikeusministeriön esittämiin näkemyksiin ja vastustan valiokunnan 1. ja 2. lakieh-dotukseen esittämiä muutoksia.
Jäsenäänestys ehdokasasettelussa
Esityksessä ehdotetaan vaalilain 112 §:n muuttamista siten, että puolueiden ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa liittyvä pakollinen jäsenäänestys poistettaisiin.
Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko-koontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy pykälän mukaan yksilön oikeus osallistua ja vaikut-taa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain 25 §:n mukaan oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on rekisteröidyillä puolueilla ja laissa säädetyllä määrällä äänioi-keutettuja.
Puoluelain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rekisteröidyn puolueen sääntöjen on turvattava kansanvaltaisten periaatteiden noudattaminen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. Poliitti-sen puolueen toiminnan keskeinen tarkoitus on asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa.
Eduskuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvästä pakollisesta jäsenäänestyksestä säädetään vaalilain (2.10.1998/714) 112 §:ssä, jonka mukaan ”puolueen on toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtä-läiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys”. Äänioikeus tässä jäsenäänestyksessä on ”vaalipii-rissä asuvilla puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenillä”.
Jäsenäänestys on kiistatta kansanvaltainen päätöksentekomuoto. Sellaisenaan se osaltaan toteuttaa perustuslain 2 §:ssä tarkoitettua kansanvaltaisuutta.
Nykyistä vaalilain 112 §:ä vastaava säännös jäsenäänestyksestä lisättiin lainsäädäntöön vuonna 1975 kansanedustajain vaaleista annettuun lakiin tehdyllä muutoksella (319/1975). Asiasta säädet-tiin, jotta puolueen keskusjohdon sijasta puolueen jäsenet vaalipiirissä saisivat päättää eduskunta-vaalien ehdokasasettelusta. Muutoksella haluttiin turvata se, että eduskuntavaalien ehdokasasette-lussa noudatettaisiin edellä mainittua puoluelain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan periaatetta, jonka mukaan rekisteröidyn puolueen sääntöjen on turvattava kansanvaltaisten periaatteiden noudatta-minen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
Jäsenäänestystä koskeva sääntely on ollut voimassa 50 vuotta. Sääntelyn muuttamista perustellaan hallituksen esityksessä lähinnä jäsenäänestystä koskevien sääntöjen joustavoittamisella ja suu-remman painoarvon antamisella puolueiden säännöille ehdokkaiden asettamisessa. Perustelut eivät selvästikään pohjaa kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen vaan ehkä muihin seikkoihin puo-lueiden käytännön toiminnan organisoimisessa. Esityksessä tai valiokunnan saamassa selvityksessä ei ole tuotu esiin mitään ongelmia nykysääntelyssä.
Esityksen mukaan jäsenäänestystä ei tarvitsisi järjestää, jos puolue säännöillään muulla tavoin huolehtii siitä, että vaalipiirissä asuvan jäsenistön kansanvaltaiset mahdollisuudet vaikuttaa eh-dokkaiden asettamiseen toteutuvat. Säännöksen toteutumista pyrittäisiin varmistamaan siten, että oikeusministeriö kävisi läpi puolueen päätöksenteon kansanvaltaisuuden turvaamisen sääntötarkas-tuksessaan puolueen sääntöjä rekisteröitäessä tai niitä muutettaessa.
Puoluelain 2 §:ssä edellytetään nykyisinkin, että puolueen säännöt, jotka oikeusministeriö tarkis-taa, turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toi-minnassa. Käytännössä säännöstä kansanvaltaisuudesta on tässä yhteydessä pidetty lähinnä ohjel-mallisena. Oikeusministeriössä on kiinnitetty siihen lisääntyvää huomiota lähinnä viime aikoina. Kysymys sääntöjen kansanvaltaisuudesta on noussut esiin Sinimusta Liike ry:n rekisteröintiin liit-tyen. Korkein hallinto-oikeus purki oikeusministeriön omasta hakemuksesta puolueen rekisteröin-tiä koskeneen päätöksen, koska se perustui erehdykseen ja yleinen etu vaati päätöksen purkamista eikä yhdistyksen sääntöjen voitu katsoa turvaavan kansanvaltaisten periaatteiden noudattamista yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa. (KHO:2024:63)
Hallituksen esityksen perustelut tai valiokunnan kuulemisissa saatu selvitys eivät juurikaan anna osviittaa siitä, millaisia kirjauksia sääntöihin konkreettisesti edellytettäisiin tai millä tavoin oi-keusministeriö käytännössä arvioisi ehdokasasettelua koskevien sääntömääräysten riittävyyttä kan-sanvaltaisuuden turvaamisen näkökulmasta.
Käytännössä eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen on suomalaiseen vaalijärjestelmään liittyvis-tä syistä ollut historiallisesti lähes kokonaan puolueiden hallussa, kun tarkastelun lähtökohdaksi otetaan läpi päässeet ehdokkaat. Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen läpi ei ole päässyt ainoa-takaan ehdokasta rekisteröityjen puolueiden listojen ulkopuolelta. Tämä tosiasia korostaa kansan-valtaisten periaatteiden noudattamisen tärkeyttä puolueiden ehdokasasettelussa. Lisäksi on myös yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien kannalta perusteltua, että kansanvaltaisten periaatteiden toteutumisesta säädetään laissa eikä eri tavoin eri puolueiden säännöissä.
Myös yhdistyslaki vaatii rekisteröidyltä yhdistykseltä ja siis myös puolueelta tiettyä kansanvaltai-suutta, tai pikemminkin jäsenvaltaisuutta, mitä ilmentää muun muassa jäsenten yhdenvertaisuuden periaate ja se, että lähtökohtaisesti kaikilla jäsenillä tulee olla yhdistyksessä äänioikeus.
Ehdokasasettelussa päätösvaltaa on nykytilanteessa kolmella eri tasolla keskusorganisaatiolla, pii-rijärjestöllä ja perusjärjestöllä. Kansanvaltainen menettely edellyttää, että ehdokasasettelusta vas-taavat vaalipiirissä asuvat puolueen ja sen perusjärjestöjen jäsenet. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen keskusorganisaatiolle. Jäsenäänes-tys eduskuntavaalien ehdokasasettelussa on tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen jä-senille. Jos pakollisuus poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelus-sa keskittyy puolueissa huomattavasti nykyistä voimakkaammin.
Katson, että vaalilain jäsenäänestystä koskevaa sääntelyä ei ole perusteltua muuttaa hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä esitetyllä tavalla.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,
että 3. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, mutta 112 § poistetaan ja
että 4. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena.
Helsingissä 23.5.2025
Johannes Yrttiaho, vas.