Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikanhaun estämisen ja turvapaikanhakijoiden käännyttämisen rajalla ilman hakemuksen tutkimista tai valitusoikeutta.
Yrttiaho näkee asian viimevuotiseen tapaan selvänä ja yksinkertaisena: ihmisoikeudet ovat erottamaton ja kiinteä osa Suomen perusoikeusjärjestelmää, eikä poikkeuslailla voida poiketa niistä.
– Käännytyslaki on räikeässä ristiriidassa niin perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa, eikä sitä olisi koskaan pitänyt voida poikkeuslakina hyväksyä. Täysin samasta syystä lain voimassaolon jatkokaan ei ole hyväksyttävä, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho pitää perustuslakivaliokunnan viimevuotista lausuntoa kohtalokkaana irtiottona vakiintuneesta perustuslain tulkintalinjasta ja tukeutumisesta asiantuntijoihin.
– Perustuslakivaliokunnan harjoittama lakien ennakkovalvonta on oikeusvaltion keskeinen suojamekanismi. Viime vuonna valiokunta hyväksyi lain, jota sen kuuleman asiantuntijapalautteen perusteella ei olisi pitänyt voida hyväksyä. Nyt valiokunnan enemmistö nojaa noihin valiokunnan omiin viimevuotisiin tulkintoihin, joita pidän kestämättöminä ja vaarallisina. Tämä ei ole kunniaksi valiokunnalle eikä oikeusvaltiolle, Yrttiaho sanoo.
Ihmisoikeudet ovat erottamaton ja kiinteä osa Suomen perusoikeusjärjestelmää.
Nyt esitetyllä muutoksella käännytyslakiin ei tehtäisi sisällöllisiä muutoksia, vaan ainoa muutos olisi alun perin vuodeksi säädetyn lain voimassaolon jatko puolellatoista vuodella. Lain hyväksyminen edellyttää valiokunnan mukaan perustuslain säätämisjärjestystä ja kiireellisenä kansanedustajien viiden kuudesosan enemmistöä.
– Paitsi että käännytyslaki on kokonaisuudessaan perustuslain vastainen, ei hallitus ole onnistunut perustelemaan sen jatkamista vielä viimevuotistakin pidempään. Perustuslain mukaan poikkeuslailla tehtävien perustuslakipoikkeusten on oltava rajattuja, siis myös ajallisesti välttämättömään rajattuja.
– Kuinka monta kertaa poikkeuslakia aiotaan jatkaa ja missä vaiheessa äärimmäinen poikkeus onkin uusi normaali, Yrttiaho kysyy.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä useita asian kannalta merkityksellisiä valituksia, joihin annettaneen ratkaisu jo kuluvan vuoden aikana.
Turvapaikanhakua koskevien oikeuksien estäminen käännytyslailla on vain osa kokonaisuutta. Jo rajan nykyinen täyssulku rajalain nojalla loukkaa myös yksityis- ja perhe-elämän suojaa niiden osalta, joiden on vaikkapa perheen tapaamisen ja toimeentulon, kuten esimerkiksi eläkkeiden nostamisen, vuoksi välttämätöntä voida ylittää raja. Suomen kansalaisten perustuslaillinen oikeus lähteä ja palata maahan ei myöskään toteudu.
– Ne edelleen varsin ohuesti perustellut välineellistetyn maahantulon uhkat, joita hallitus ratkoo ihmisoikeuksia ja perustuslakia rikkomalla, voidaan kestävästi ratkaista vain rajayhteistyötä parantamalla, Yrttiaho muistuttaa.
ERIÄVÄ MIELIPIDE 11.4.2025
Perustelut
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Arvioitava esitys koskee poikkeuslakina hyväksytyn lain voimassaolon jatkoa, mutta arviointiasetelma on sama kuin lakia alun perin säädettäessä. Hallituksen esityksen arvion mukaan esitys tulee käsitellä perustuslain 73 §:n mukaisessa eli poikkeuslain säätämisjärjestyksessä.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on ilmeisessä ristiriidassa ehdottoman palautuskiellon, oikeuden elämään, kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kiellon, joukkokarkotusten kiellon, oikeusturvan ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä turvapaikkaoikeuden kanssa, sellaisina kuin ne on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, pakolaisten oikeusasemaa koskevassa sopimuksessa, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa, YK:n kidutuksen vastaisessa sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä näitä koskevassa tulkintakäytännössä.
Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ovat erottamaton ja kiinteä osa kotimaista perusoikeusjärjestelmää ja Suomen valtiosääntöä. Tämä on yksi Suomen perusoikeusjärjestelmän sekä yleensä perustuslain ja valtiosäännön keskeisistä perusratkaisuista. Puheena olevaa lakia tai nyt käsiteltävää ehdotusta sen voimassaolon pidentämiseksi ei siten voi pitää perustuslain 73 §:n 1 momentissa tarkoitettuna rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 27 artiklan mukaan valtio ei voi vedota sisäisen oikeutensa määräyksiin perusteena valtiosopimuksen täyttämättä jättämiselle. Poikkeuslakimenettelyllä ei voida ratkaista ristiriitaa kansainvälisten sopimusten kanssa eikä poikkeuslailla voida tehokkaasti poiketa Suomea sitovista ihmisoikeusvelvoitteista. Puheena oleva laki on ristiriidassa myös sellaisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, joista poikkeaminen ei ole sallittua edes sodan tai muun hätätilan aikana.
Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kansallisen sääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta. Lakiehdotusten EU-oikeudellisen arvioinnin on katsottu kuuluvan perustuslakivaliokunnan tehtäviin vain siinä tapauksessa, että tällainen arviointi nojautuu perustuslakiin tai ihmisoikeussopimuksiin liittyvään perusteeseen (PeVL 10/2024 vp, s. 4, PeVL 79/2018 vp, s. 3). Arvioitavassa laissa on käsillä tällainen peruste. Olennaista on, että kansallisen lainsäädännön ollessa nyt käsiteltävän lain tavoin ristiriidassa EU-oikeuden – kuten perusoikeuskirjan ja menettelydirektiivin – kanssa, tuomioistuimen tai muun viranomaisen on EU-oikeuden etusijaperiaatteen mukaisesti sovellettava kansallisen lainsäädännön sijasta EU-oikeutta.
Kun alkuperäistä lakiehdotusta ei olisi tullut käsitellä rajattuna poikkeuksena perustuslaista, myöskään lain voimassaolon jatkamista tarkoittavaa ehdotusta ei voida käsitellä perustuslain 73 §:n mukaisessa järjestyksessä.
Puheena olevan lain perusratkaisuihin liittyvien ylitsepääsemättömien ongelmien lisäksi huomionarvoista on, että lausuttavana olevassa esityksessä ehdotetaan alun perin vuodeksi säädetyn poikkeuslain voimassaoloa jatkettavaksi tällä kertaa puolellatoista vuodella. Hallituksen esityksessä esitetyt perusteet niin poikkeuslain voimassaolon jatkamiselle nykyisessä tilanteessa ylipäätään, kuin esitetylle, aiempaa pidemmälle voimassaoloajalle ovat silmiinpistävän ohuet asian merkitykseen nähden. Merkitystä on myös sillä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä useita asian kannalta merkityksellisiä valituksia, joihin annettaneen ratkaisu jo kuluvan vuoden aikana. Perustuslain 73 §:n vaatimus perustuslakiin tehtävän poikkeuksen rajatusta luonteesta ja poikkeuslakien välttämisen periaate edellyttävät myös ajallista rajausta välttämättömään.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että lakiehdotusta ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä eikä perustuslain 73 §:n mukaisessa järjestyksessä.
Helsingissä 11.4.2025
Johannes Yrttiaho vas
Fatim Diarra vihr
Elisa Gebhard sd