– Esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa, minkä useat valiokunnan kuulemat asiantuntijatkin totesivat. Välttämättömän hoidon epääminen loukkaa sekä oikeutta ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään huolenpitoon (PL 19.1) että oikeutta riittäviin terveyspalveluihin (PL 19.3). Muutos on ongelmallinen myös perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuuden kannalta. Esitys ja perustuslakivaliokunnan lausunto sivuuttavat lisäksi ihmisoikeussopimukset ja niiden valvontaelinten Suomelle antamat huomautukset. Välttämättömän hoidon estäminen haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisiltä ei ole oikeasuhtainen keino esityksen oleskelulupajärjestelmää koskevien tavoitteiden suhteen. Lakiin ehdotettu poikkeamismahdollisuus hoidon saamiseksi taas on kohtuuttoman korkean kynnyksen takana, Yrttiaho sanoo.
”Sosiaalisten oikeuksien heikennyksiä hivutetaan ensin ulkomaalaisille ja sitten samoja tulkintoja hyödyntäen romutetaan suomalaistenkin oikeuksia.”
Hallitus on tällä kaudella toteuttanut lukuisia sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia heikennyksiä, joita perustuslakivaliokunta on arvioinut sosiaalisten oikeuksien kannalta ja muuttanut aiempaa tulkintalinjaansa. Yrttiaho näkeekin perustuslakivaliokunnan linjalla yhtä lakimuutosta laajemman vaikutuksen:
– Sosiaalisten oikeuksien heikennyksiä hivutetaan ensin ulkomaalaisille ja sitten samoja tulkintoja hyödyntäen romutetaan suomalaistenkin oikeuksia.
Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sopivat hiljattain hallituksen ajamasta ns. velkajarrulainsäädännöstä, jolla nykyistä leikkauspolitiikkaa kiristetään tulevilla vaalikausilla.
– Kun sotilasmenoja nyt lisätään voimakkaasti ja samalla alennetaan suurituloisten ja suurten yhtiöiden verotusta, valtiontalouden alijäämä ja velkaantuminen kasvavat. Se tarkoittaa jatkossa niin suuria leikkauksia palveluihin ja etuuksiin, että myös sosiaali- ja terveydenhoidon nykyinen perustuslainsuoja tullaan murtamaan kaikilta suomalaisilta. Tätä kokoomus jo pohjustaa perustuslakivaliokunnassa. Kyse on suomalaisen hyvinvointivaltion purkamisesta, johon nyt haettiin populistisesti hyväksyntää paperittomien terveyspalveluita koskevan esityksen varjolla, Yrttiaho varoittaa.
Johannes Yrttiahon 17.10.2025 jättämä eriävä mielipide eduskunnan perustuslakivaliokunnassa:
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kyse on ehdottomasta oikeudesta, jota ei voida rajoittaa. Välttämättömän huolenpidon ei voida ainakaan yleisesti katsoa rajoittuvan vain kiireelliseen hoitoon, vaan myös lääketieteellisin perustein annettava välttämätön kiireetön hoito on luettava ainakin osittain säännöksen soveltamisalaan. Vaikka esityksellä turvattaisiin joissain tapauksissa myös kiireellistä hoitoa laajempi hoito, on tällaisen hoidon tarjoamiseen esitetty kynnys (”ilmeisen kohtuutonta”, ”vakavasti vaarantaisi”) valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisen korkea. Esitys on näiltä osin ristiriidassa perustuslain kanssa.
Siltä osin kuin ehdotuksen katsotaan koskevan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä huolenpitoa laajempaa, perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyä oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, tulisi sitä arvioida ihmisoikeussopimusten valvontakäytännön mukaisen heikennyskiellon ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta – vaikka valiokunta tällä kaudella onkin torjunut tällaisen arvioinnin sosiaalisia oikeuksia koskevia heikennyksiä arvioidessaan. Esityksen lausuttuna tavoitteena on poistaa laittoman oleskelun kannusteita, ehkäistä laittomaan oleskeluun liittyviä ongelmia sekä turvata julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ensisijaista tarkoitusta. Valittua keinoa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi – siis välttämättömän hoidon rajoittamista hyvin rajatulta ja haavoittuvassa asemassa olevalta ihmisryhmältä tavalla, jonka säästö- ja muut vaikutukset ovat vähäiset ja epävarmat – ei voida pitää oikeasuhtaisuusvaatimuksen edellyttämällä tavalla oikeasuhtaisena, välttämättömänä tai tehokkaana. Samasta syystä ehdotusta ei voida pitää myöskään perustuslain 6 §:n mukaisen syrjinnän kiellon mukaisena. Esitys on tältäkin osin ristiriidassa perustuslain kanssa.
Niin hallituksen esitys kuin perustuslakivaliokunnan enemmistön hyväksymä lausunto ovat ongelmalliset myös siltä osin, kun ne sivuuttavat Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset ja niiden valvontaelimen tulkintakannanotot. Keskeisimpiä tältä osin ovat taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus ja sitä valvovan TSS-komitean kannanotot. Kuten esityksessä todetaan, komitea on Suomea koskevissa määräaikaistarkasteluissa muun muassa suositellut Suomea huomioimaan esteet, joita paperittomat kohtaavat palvelujen saannissa, suositellut varmistamaan jokaiselle pääsyn ehkäiseviin, parantaviin ja lievittäviin terveyspalveluihin riippumatta heidän oikeudellisesta statuksestaan, ilmaissut huolensa siitä, ettei ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevilla henkilöillä ollut ennen vuotta 2023 oikeutta muuhun kuin kiireelliseen hoitoon sekä suositellut Suomea ottamaan askelia siihen suuntaan, että ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevat henkilöt pääsevät kaikkiin välttämättömiin terveyspalveluihin. Kansallisia perusoikeussäännöksiä tulkittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten määräykset. Ihmisoikeussopimukset määrittelevät kansallisen perusoikeussuojan minimitason. Ihmisoikeussopimusten tulkinnan puolestaan vahvistavat niiden valvontaelimet. Valvontaelinten kannanotoilla on siten paitsi kansainvälisoikeudellista myös valtiosääntöoikeudellista merkitystä. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava sekä perusoikeuksien että ihmisoikeuksien toteutuminen.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että 1. lakiehdotusta ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 17.10.2025
Johannes Yrttiaho vas