Kautto käytti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa Suomen digitaalisesta kompassista.
Vasemmistoliitto haluaa varmistaa, että osallisuus digitalisoituvaan yhteiskuntaan kuuluu kaikille. Jokaisella tulee olla mahdollisuus saada julkista palvelua sekä tärkeitä yksityisiä palveluja niin digitaalisessa kuin fyysisessä muodossa. Esteettömyyden lisäksi digitaalista tasa-arvoa tuetaan parhaiten panostamalla kansalaisten osaamisen kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Nämä kaikki vaativat toteutuakseen kestävän julkisen rahoituspohjan.
Työntekijöiden on päästävä nauttimaan teknologisen kehityksen tuomasta lisäarvosta parempana palkkana ja lyhyempänä työaikana.
Kautto nostaa puheenvuorossaan myös esille, miten digitalisaatio on keskeisessä osassa käynnissä olevassa työelämän murroksessa.
– Esimerkiksi robotisaatio, tekoäly ja massadatan käyttö muuttavat merkittävästi myös työelämää. Työntekijöiden on päästävä nauttimaan teknologisen kehityksen tuomasta lisäarvosta parempana palkkana ja lyhyempänä työaikana. Samalla esimerkiksi sosiaaliturvan tulee tunnistaa muuttunut työelämä, Kautto toteaa.
Digitalisaatio ja uusi teknologia tarjoaa keinoja myös reilun siirtymän toteuttamiseksi, mutta samaan aikaan on tärkeää tunnistaa, miten digitalisoituva yhteiskunta lisää enenevissä määrin myös luonnonvarojen ja energian kulutusta.
Vasemmistoliitto korostaa, että Suomen tulee olla edelläkävijänä osaamisessa ja tutkimuksessa, jotka edesauttavat digitalisaation ympäristövaikutusten minimoimista.
Alla ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies!
Digitalisaatio on pysäyttämätön maailmanlaajuinen megatrendi. Se tuo ratkaisuja moniin ongelmiin, mutta kuten kaikki yhteiskunnalliset uudistukset, tuo se mukanaan myös haasteita. Valtioneuvoston selonteko digitaalisesta kompassista on valtavan laaja kokonaisuus, joten keskityn vain joihin huomioihin.
Monet digitalisaation myötä kehittyneet palvelut ovat vilpittömiä parannuksia ihmisten arkeen. Ihmisten ei pääosin enää tarvitse käyttää päiviään jonottamiseen eri virastoissa tai matkustaa toiselle puolelle kaupunkia yhden allekirjoituksen takia. Kehäkolmosen ulkopuolella asuvien ei välttämättä tarvitse matkustaa yhden palaverin takia Helsinkiin, vaan asia voidaan hoitaa etäyhteyksin. Kaukana asuvien sukulaistemme kuulumiset ovat ulottuvillamme sosiaalisessa mediassa ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpompaa etätyön avulla.
On kuitenkin heitä, joille sähköiset palvelut aiheuttavat päänvaivaa. Vanhuksille digitalisaatio voi olla kuormittavaa. Siksi digitalisaatiota tulee edistää reilulla siirtymällä jo olemassa olevien palveluiden rinnalle, eikä niiden tilalle. Koneet ja sähköiset palvelut eivät koskaan voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Meidän on ennen kaikkea pidettävä huolta, että digitaalisessa kehityksessä pysyvät kaikki mukana.
Arvoisa puhemies!
Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja massadatan käyttö muuttavat merkittävästi myös työelämää. Perinteinen teollisuustyö on vähentynyt ja tilalle on syntynyt joskus huonoillakin työehdoilla varustettua palvelualojen työtä sekä korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Pätkä- ja silpputöistä ei voi enää puhua epätavallisina työn muotoina.
Perusongelmana työn murroksessa onkin se, että yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana teknologisen kehityksen vauhdissa eikä työvoima- ja sosiaalipolitiikka ole pysynyt mukana työn murroksessa. Tämä näkyy myös sosiaaliturvassa, jossa lähtökohtana on edelleen perinteinen kokoaikainen työsuhde. Siksi yhteiskunnan on pystyttävä vastaamaan digitalisaation mukanaan tuoman työn muutoksen vaatimuksiin ja luomaan ihmisille turvaa ja osaamista muuttuvassa työelämässä.
Työntekijöiden on päästävä nauttimaan teknologian kehityksen mukanaan tuomasta lisäarvosta. Hyödyt eivät saa kasautua vain omistajille, vaan työn tuottavuuden parantumisen on tuotettava yleistä hyvää yhteiskunnalle ja johdettava myös työajan lyhentämiseen. Nytkin Suomessa tehdään vähemmän työtunteja, kuin 1990-luvulla, vaikka bruttokansantuote on noista vuosista kaksinkertaistunut. Kasvu ei synny siitä, että työntekijät laitetaan raatamaan pitkää päivää, vaan korkeasta osaamisesta, teknologiasta ja koulutuksesta.
Myös digitalisaation myötä syntyneeseen alustatalouteen tulee kiinnittää huomiota. Nyt alustatalousduunarit vastaavat yrittäjän tapaan itse työnteon riskeistä ja kuluista, kuitenkin ilman yrittäjälle kuuluvaa korvausta yrityksen kasvusta. On hyvä, että alustatalousyhtiöt luovat matalan kynnyksen työpaikkoja, mutta niiden vastuu työnantajina tulee säätää tarkemmin ja työntekijöille on taattava riittävät oikeudet.
Teknologian kehittyessä myös luonnonvaroja voidaan käyttää entistä taloudellisemmin, eli entisenlainen tuotos voidaan saada aikaan vähemmillä resursseilla. Siksi on tärkeää, että myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja vihreä siirtymä ovat voimakkaasti läsnä digitaalisessa kompassissa. Tästä hyötyvät niin luonto kuin me ihmisetkin.
Arvoisa puhemies!
Digitaalista tasa-arvoa rakennetaan osaamista vahvistamalla, koulutuksellista tasa-arvoa lisäämällä ja tukemalla jatkuvaa oppimista. Digitaalinen yhteiskunta ei synny itsestään vaan vaatii kestävän julkisen rahoituspohjan. Tietojärjestelmien sekä ihmislähtöisten digitaalisten palvelujen kehittäminen tulee ottaa riittävästi valtion rahoitus-, kehittämisvastuulle.
On tuettava avointen IT-ekosysteemien luontia. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on luotava ja noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä tietoteknisiä standardeja ja suosittava avoimen lähdekoodin, avoimen datan ja avointen rajapintojen luontia ja käyttöä. Yksityisyydensuojan sekä oikeuden omistaa oma datansa tulee toteutua yhdenvertaisesti. Myös digitaalisten palveluiden esteettömyyttä on kehitettävä.
Ihmisille on taattava mahdollisuus saada julkista palvelua ja tärkeitä yksityisiä palveluja niin fyysisessä, kuin digitaalisessakin muodossa. Osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa tulee kuulua kaikille. Digitalisaatio ei saa olla vain harvojen koulutettujen etuoikeus vaan kehityksessä on pidettävä kaikki mukana.