Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo tuomitsi tänään eduskunnassa Venäjän toimet Ukrainassa ja painotti, että EU:n on toimittava nyt vahvasti ja yhtenäisesti. Saramo piti eduskunnassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
– Venäjän toimintaa ei voi hyväksyä. Se rikkoo muiden valtioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta. Meidän on tehtävä EU:n ja ETYJ:n jäsenenä kaikki sen eteen, ettei kansainvälisen oikeuden rikkominen enää kannattaisi kenellekään. On tärkeää, että Euroopan unioni vastaa aggressioihin yhtenäisyydellä ja riittävän vahvoilla pakotteilla, Saramo sanoi.
Meidän on tehtävä kaikki sen eteen, ettei kansainvälisen oikeuden rikkominen enää kannattaisi kenellekään
Saramo korosti myös sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustamisen tärkeyttä.
– Kun aseisiin nojaava voimapolitiikka on saanut maailmasta taas otteensa, natisee sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä liitoksissaan. Tämä on erityisen huolestuttavaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle.
– Kansainvälisen myllerryksen keskellä pieni maa tarvitsee turvakseen monenkeskisiä yhteistyörakenteita, kansainvälisiä sopimuksia ja niiden kunnioittamista. Paluu etupiirien maailmaan ei ole Suomen etu, Saramo sanoi.
Saramo painotti myös, että Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa rauhanomaisen diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi.
– Koskaan ei pidä sulkea ovea mahdollisuudelta perääntyä ja palata neuvottelupöytään, jos siten pelastetaan ihmishenkiä, Saramo sanoi.
Saramo korosti puheessaan myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuutta.
– Tämä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt selonteoissa linjat, jotka kestävät kaikissa tilanteissa, ja parhaiten lisäävät omaa turvallisuuttamme. Hätäily ei kuulu kestävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Jussi Saramon pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta 23.3.2022:
Arvoisa puhemies,
On arvokasta, että käymme tätä keskustelua. Vaikka Suomella ei ole näköpiirissä sotilaallista uhkaa, emme me voi sulkea silmiämme koko Eurooppaa ja maailmaa uhkaavalta kehitykseltä.
Kun aseisiin nojaava voimapolitiikka on saanut maailmasta taas otteensa, natisee sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä liitoksissaan. Tämä on erityisen huolestuttavaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle.
Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oltava jatkossakin oikeus määritellä oma turvallisuuspoliittinen linjansa. Koskaan enää ei saa käydä niin, että isommat valtiot jyräävät demokratian ja jakavat Euroopan omiin etupiireihinsä.
Venäjän toimintaa ei voi hyväksyä. Se rikkoo muiden valtioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta. Meidän on tehtävä EU:n ja ETYJ:n jäsenenä kaikki sen eteen, ettei kansainvälisen oikeuden rikkominen enää kannattaisi kenellekään.
On tärkeää, että Euroopan unioni vastaa aggressioihin yhtenäisyydellä ja riittävän vahvoilla pakotteilla.
Välillä eduskuntakeskusteluissa kuvitellaan, että voisimme menestyä omaan napaan tuijottamalla. Keskinäisriippuvaisessa maailmassamme kaikkien maiden tilanteet kuitenkin kietoutuvat yhteen.
Ukrainan naapurissa Venäjä turvaa Valko-Venäjän diktaattori Lukashenkan hallintoa alistetun kansan nousulta ja pystyy nyt vastineeksi käyttämään Valko-Venäjän maaperää Ukrainaan kohdistuvassa painostuksessa. Ulkopoliittisilla voimatoimilla on näin suora yhteys myös sisäpoliittiseen sortoon eri maissa.
Suomi on onneksi esimerkiksi Saksaa vähemmän riippuvainen fossiilisista luonnonvaroista, mutta osana Eurooppaa ja yhteisiä sähkömarkkinoita Venäjän kaasun poliittisuus koskee myös meitä. Samoin Fennovoiman ydinvoimalan osalta energiapolitiikka tulee meitäkin lähelle. Hankkeesta on välttämätöntä tehdä uusi turvallisuusarvio.
Arvoisa puhemies,
Suomen on oltava solidaarinen ja osana Euroopan unionia tuettava kansainvälistä oikeutta. Suomi on tukenut Ukrainaa diplomaattisesti ja taloudellisesti ja näin on oltava myös jatkossa.
On tärkeää, että suomalaiset ovat kiinnostuneita muustakin kuin omista lyhyen ajan eduistaan. Silti olennaista on myös pysyä rauhallisena. Kukaan ei hyödy siitä, jos toimimme tavalla, joka tuo konflikteja omille rajoillemme.
Pelon lietsominen kotimaassa on vastuutonta. Suomen rajoilla on rauhallista ja lähialueilla vähemmän aseita ja sotilaita kuin pitkiin aikoihin. Suomen koko ulkopoliittinen johto on toistanut yhä uudelleen, ettei Suomeen kohdistu mitään erityistä uhkaa. Historiamme, sijaintimme ja puolustuksemme ovat täysin erilaisia.
Tämä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt selonteoissa linjat, jotka kestävät kaikissa tilanteissa, ja parhaiten lisäävät omaa turvallisuuttamme. Hätäily ei kuulu kestävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Tiedämme, että kaikissa vaihtoehdoissa joudumme vastaamaan omien rajojemme turvallisuudesta pääosin itse. On tehtävä kaikki sen eteen, ettei niitä rajoja missään tilanteissa aleta koetella.
Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos siihen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, jota Suomessa on yhdessä harkiten rakennettu.
Vasemmistoliitto on sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Liittoutumattomuus on ollut ja on yhä Suomelle myös mahdollisuus rakentaa jännitteiden vähentämiseen ja vuoropuheluun perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se mahdollistaa Suomelle kokoamme suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä.
Arvoisa puhemies,
Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa rauhanomaisen diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi. Voi olla, että Venäjän johtoa eivät neuvottelut tai pakotteet hetkauta, mutta koskaan ei pidä sulkea ovea mahdollisuudelta perääntyä ja palata neuvottelupöytään, jos siten pelastetaan ihmishenkiä.
Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on oltava asevalvontasopimusten vahvistaminen ja ydinaseiden kieltäminen. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteita on puolustettava.
Kansainvälisen myllerryksen keskellä pieni maa tarvitsee turvakseen monenkeskisiä yhteistyörakenteita, kansainvälisiä sopimuksia ja niiden kunnioittamista. Paluu etupiirien maailmaan ei ole Suomen etu.