Orpon ja Purran hallitusohjelman tavoitteena oli työllisten määrän kasvattaminen 100 000 henkilöllä. Kovista lupauksista huolimatta Suomen työllisyys on hallituksen vahtivuorolla vähentynyt 50 000 henkilöllä ja siten kavunnut korkeammalle kuin edes maailmantalouden seisauttaneen koronakriisin aikana. Samalla pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti: TEM:n tuoreen selvityksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys lähestyy jo 1990-luvun suuren laman huippuvuosia.
– Pitkäaikaisesta työttömyydestä on todella vaikea hypätä enää kiinni työn syrjään, kun työelämätaidot vähitellen rapautuvat ja työnantajien ennakkoluulot lisääntyvät. Tämä hallitus luo sellaista kurjuutta ja näköalattomuutta, jota tulevien hallitustenkaan on vaikea edes korjata, eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuva Meriluoto toteaa.
Hallitukselta epärehellistä selittelyä
Valtiovarainministeri Purra ja pääministeri Orpo antavat toistuvasti ymmärtää, että työttömyyskriisi on seurausta maailmantalouden suhdanteista ja tilanteen helpottavan, kunhan suhdanne kääntyy.
Väite ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tilastojen valossa Euroopan suhdannetilanne on ollut hyvä. Euroopan tilastoviranomainen Eurostat kertoo, että EU:ssa työttömyysaste on historiallisen matala: vain 5,8 %. Suomessa aste on hurjat 9,1 %. Suomen työttömyysaste on nyt EU:n toiseksi korkein ja miesten osalta koko EU:n synkin.
– EU-vertailu osoittaa, että Orpo ja Purra eivät voi vain piiloutua suhdanneselittelyen taakse. Heidän on kannettava vastuu valinnoistaan. Suomella menee huonosti heidän päätöstensä, ei suhdanteen vuoksi, Euroopan parlamentin talousvaliokunnassa istuva Saramo muistuttaa.
Työttömyyden kierre surkealla finanssipolitiikalla
Suurimmat epäonnistumiset löytyvät hallituksen finanssipolitiikan linjasta. Rajut leikkaukset ovat tuhoisia paitsi inhimillisesti myös suhdannepolitiikan kannalta: ne lisäävät epävarmuutta ja säästämishalua tilanteeessa, jossa julkisen vallan tulisi päinvastoin omin investoinnein kannatella taloutta pahimman yli. Halltuksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt Suomen matalasuhdannetta.
– Surkeaa finanssipolitiikkaa edustavat esimerkiksi hallituksen päätökset työttömyysturvan suojaosien poistoista ja asumistukien leikkauksista. Niiden myötä moni pienipalkkaisessa ja epäsäännöllisessä työssä ollut pakotettiin kokonaan työttömäksi, Meriluoto kuvaa.
– Kun suojaosia tai asumistukea toisinaan tarvitseva tarjoilija, ahdinkoon ajetun kunnan opettaja tai hyvinvointialueen hoitaja pakotetaan työttömyyskortistoon, jää heillä vähemmän rahaa työllistää kaupan kassaa, parturia tai auton korjaajaa, Saramo selittää.
Näin hallitus on luonut kierteen, jossa työttömyys luo uutta työttömyyttä.